Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Välitä viljelijästä -treffit


Välitä viljelijästä- treffit järjestettiin Hämeenlinnassa 13.6.2018 ja iloksemme saimme huomata, että osallistujia oli paljon sekä eri toimialojen edustajia oli runsas määrä kokoontunut tärkeän asian äärelle.

Aamun avauksen aloitti Salla Säteri, joka toimii projektityöntekijänä Välitä viljelijä- projektissa. Varatuomari Lauri Pakka pääsi aloittamaan päivän aiheen. Pakka kertoi osallistuvansa tilaisuuteen, koska on ollut maataloudessa mukana jo 10-vuotiaasta tähän päivään saakka. Hänen lähestymisensä aiheeseen tuli sekä virkamiehen että tarkastajan näkökulmasta. Lakimiehen työhön kuuluu aina määritellä mistä on kysymys? Kun puhutaan puuttumisesta, siinä on kysymys, että tehdään enemmän kuin mitä virka tai toimeksianto edellyttää. Eettinen ja moraalinen puoli, mitä voisin tehdä tuon toisen ihmisen hyväksi ja toisaalta miten paljon minun pitää tehdä?

Kun uupumista ajatellaan viljelijän näkökulmasta, on hän vastuussa siitä, kuka hänen ongelmaansa puuttuu. Viljelijä on työssään yksin ja vastuussa tämän vuoksi omasta jaksamisestaan ja siitä kuka hänen jaksamistaan seuraa. Viljelijän tulee tehdä omat ratkaisunsa uupumisen ennaltaehkäisemiseksi. Suurimmat uupumisen syyt voivat olla taloudellisia ja pitkäksi venyneitä työpäiviä ja silloin työtaakka käy yksinkertaisesti liian suureksi.

Puutumista eli välittämistä on tärkeä ja helpoin tapa lähestyä esimerkiksi kysymällä mitä kuuluu? Ilmaista huolensa ja kehottaa viljelijää ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, tai vaikka kysyä saako viljelijän yhteystiedot antaa eteenpäin, jotta hanketyöntekijä saisi soittaa kyseiselle viljelijälle. Ihmiset pelkäävät, ettei näin sopisi toimia ja tämä johtuu pitkälti siitä, että saattaa tulla tunne, että loukkaa toista, koska silloin mennään toisen ihmisen yksityisyyden alueelle. Nämä ovat huolissaan olevan ihmisen tulkintoja, että toinen voisi huonosti niin pelätään ehkä toisen loukkaantumista ja itse tehtäisiin ns. väärä tulkinta toisen uupumisesta. Moni saattaa myös ajatella, että ei ole minun asiani puuttua toisen ihmisen asioihin ja pelätään myös huonoa mainetta. Jos asiaan pystytään puuttumaan ns. liian myöhään se vaatii erityistä osaamista, koska tilanne on jo tässä vaiheessa moniongelmainen.

Varhaisesta välittämisestä on hyötyä kaikin puolin. Viljelijä voimaantuu ja alkaa arvioida yritystoimintaansa uudelleen ja uskaltaa turvautua neuvontapalveluihin, jotka tuottavat tulosta ja sitä kautta maatalouden kannattavuus paranee, eikä synny riskiä tukien takaisin perintään ja pankit uskaltavat jatkossakin myöntää lainaa. Lomittajille luodaan mielekäs työympäristö ja pystytään tuottamaan meijereille hyvänlaatuista maitoa ja teurastamoille laadukasta lihaa. Työterveyshuolto pystyy tuottamaan parhaimman tuloksen varhaisessa vaiheessa ja kun viljelijä voi hyvin, ennen aikaiset eläköitymiset vähenevät. Kun nämä kaikki ovat tasapainossa saadaan maatalouden maine pidettyä hyvällä tasolla.


Pakan sanoma oli, että näistä asioista huolimatta uskalla puuttua, ota rohkeasti asiat puheeksi ja luo sekä ylläpidä luottamusta teidän välillä. Uskalla myös katsoa ja luottaa näkemääsi, reagoi mieluummin herkemmin kuin varoen ja aina on hyvä pyrkiä tasavertaisuuteen ja laskeutua toisen ihmisen tasolle, jotta aidosti kuullaan hänen sanomansa.

Seuraavaksi pääsimme kuuntelemaan Jukka Lehtoa, joka toimii sairaalapappina Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hänen aiheensa koski aktiivisen kuuntelun merkitystä kohtaamisessa. Ihmisten kohtaamisessa voimme kiinnittää moniin muihinkin asioihin huomiota kuin vaan sanoihin. Voimme lukea ihmisten eleitä, ilmeitä, kehon kieltä ja yleistä olemusta. Näitä on myös hyvä tulkita, koska on monia ongelmia, jotka nostavat tunteita pintaan. Kun ihminen kohtaa ongelmallisia tilanteita, ne nostavat pintaan negatiivisia tunteita, kuten: pelkoa, epävarmuutta, kiukkua ja pettymystä ja näiden kautta ilmenee vihaa. Esimerkiksi viljelijällä niitä ongelmallisia tilanteita voivat olla katovuosi tai huono sato, sairastavat eläimet, rikkoutuneet koneet juuri väärällä hetkellä, haasteet parisuhteessa ja näiden kautta herää kysymyksiä jaksanko ja kuinka kauan? Usein pinnistelemme yksin aivan liian pitkälle, kunnes huomaamme, että viimeinen oljenkorsi murtaa henkisen selkärangan ja tästä syystä valtavaan tunteiden purkaukseen saattaa riittää pienikin asia.

Herää kysymys, milloin on syytä huolestua? Yleisimpiä stressin oireita on, ettei uni tule silmään tai jos se tulee niin, sekin on valve unta, ei pystytä keskittymään enää asioihin vaan mennään vähän sinne sun tänne, työ ei suju tai sen aloittaminen on vaikeaa, eikä enää saada juuri mitään aikaiseksi. Kun ihminen huomaa olevansa ahdistunut ja masentunut tai kun hänen aloitekykynsä heikkenee stressin ja painekyvyn vuoksi tai ilmenee yliaktiivisuutta, fyysisiä oireita joille ei ole selitystä tai pahimmassa tapauksessa eristäydymme muista ja elämänhalu katoaa. Nämä kaikki ovat stressin indikaattoreita, ongelmatilanteet kärjistyvät ja niiden kanssa painitaan liian kauan ja näin päädytään vakaviin uupumisen oireisiin.

Kun huomaat edellä mainittuja oireita ystävällä, tutulla, puolitutulla tai vaikka puolituntemattomalla, kaikista tärkeintä on aktiivinen kuuntelu. On hyvin keskeistä kuunnella ja silloin kun kuunnellaan, tehdään se intensiivisesti. Puhuja huomaa, että kuuntelemme intensiivisesti, kun luomme katsekontaktin, käytämme eleitä ja ilmeitä, jotka viestittävät toiselle, että kuuntelemme ja olemme hereillä. Jos vastaan tulee tilanne, että tippuu kärryiltä, on hyvä tehdä tarkentava kysymys ja sen avulla toinen saattaa avautua asiasta herkemmin. Suurin osa viestinnästämme on NON-verbaalista, joita ovat ilmeet, eleet ja äänenpainot. Ne ovat merkittäviä ja ratkaisevia monessa tilanteessa ja sitä kautta pystytään näkemään paljon erilaisia asioita, sitten jos sen toisen kertomus alkaa herättää sinussa joitain tunteita niin silloin tiedetään, että ollaan oikealla reitillä.

Kuuntelijan roolissa myötäilevät äänet ja katsekontakti ovat erittäin merkittäviä. Ratkaisevin tekijä on kuitenkin se, ettemme yritä ratkaista sen toisen ihmisen ongelmaa, vaan autamme häntä oivaltamaan ja ratkaisemaan ongelmansa itse, koska tehtävämme on auttaa. Kun hän löytää polkunsa päät itse, silloin ne polut ovat paljon varmempia ja turvallisempia kulkea.

Toinen tärkeä asia on, ettei toisen ongelmaa sovi vähätellä. Pahin kommentti jonka ihminen saattaa heittää toiselle on se tuttu lause: tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Totuushan on se, että et voi tietää, koska se tunne on sen toisen ihmisen tunne, jota emme vaan voi tuntea samalla tavalla.

Meistä jokaisesta löytyy empatiaa ja kykyä asettua toisen asemaan ja se on kuuntelijan roolissa merkittävää. Vuorovaikutus tuottaa viljelijälle sen olon, että hän on tullut kuulluksi ja hänet on otettu vakavasti ja tosissaan. Aktiivisessa kuuntelussa kaikkein tärkein on se, että sieltä rivienvälistä, tunteista ja eleistä kannattaa kuunnella niitä tunteita.

Tavoitteena on saada viljelijä oivaltamaan oma uupumuksensa ja hakemaan itse tukea sekä tarvittaessa apua.


Psykoterapeutti Marianne Takala puhui meille uupumuksen tunnistamisesta ja siitä uskallammeko välittää? Hyvinvointi ja olemisen ilo koostuvat neljästä tukipilarista. Nämä koostuvat työstä, sosiaalisista suhteista, perheestä ja neljäntenä, jonka usein unohdamme, on kasvaminen omana itsenämme. Sitä pystytään ilmentämään esimerkiksi harrastusten ja muiden kiinnostuksen kohteiden kautta. Hyvinvointiin liittyy se, että ihminen kokee iloa ja kiitollisuutta. Ihminen kokee olemisen iloa mm.  arvojen, unelmien, tavoitteiden, elinympäristön, odotusten, terveyden sekä valintojen kautta. Innostumista kannattaa vaalia, koska se on ihmiselle yleensä jaksamisen lähde. Hyvinvoivan ihmisen huomaa jo siitä, että hän kokee, että töihin on mukava mennä. Työ on myös tärkeä osa-alue, joka antaa voimia omaan elämään.

Ihminen tekee päivittäin 50 000 valintaa, jotka ovat enimmäkseen pieniä valintoja ja teemme näistä suurimman osan tiedostamatta. Meitä ohjaa valinnoissamme aina se mihin olemme tottuneet ja mikä on meille tuttua, meillä ihmisillä on taipumus valita kerta toisensa jälkeen samat huonot valinnat, koska se on meille jo entuudestaan tuttua. Tämän vuoksi ihmisen on hyvä tiedostaa ja pohtia mitä kohden ollaan menossa. Unelmat ja tavoitteiden puhuminen ääneen ovat hyviä esimerkkejä jotka toimivat ohjaavina valintaprosesseissa.

Ihminen kestää painetta, mutta jos painetta alkaa tulla useammalta suunnalta, ihminen uupuu. Kuormitusta ihmiselle tulee työstä ja vastuusta, mahdollisista muutoksista sekä omista ajatuksista. Ihmisen puheesta 80 % on ihmisen sisäistä puhetta, joten sisäisellä puheella on suuri merkitys. On hyvä pohtia, puhutko itsellesi kuin parhaalle ystävällesi vai käyttäydytkö itseäsi kohtaan kuin orjapiiskuri?

Ja mitä tapahtuu silloin kun ihminen elää kriisissä? Silloin ollaan stressin puolella ja kun stressi pitkittyy, ilmenee työuupumusta. Kun ihminen uupuu henkisesti ja fyysisesti, hiljainen tieto, elämän viisaus, intuitio eivät enää ole niin hyvin ihmisen käytettävissä ja ihminen lakkaa näkemästä vaihtoehtoja. Silloin mielen valtaa negatiivisuus, mukaan tulee väsymystä ja rankassa vaiheessa vaihtoehtojen näkeminen vaikeutuu sekä aikaperspektiivi hämärtyy. On hyvä tunnistaa oireet ja ne eivät ilmene vain mielessä vaan myös kehossa. Uni on se, josta ihmisen on hyvä lähteä liikkeelle ja uupumisen ennaltaehkäisyksi on tärkeä tunnistaa omat varomerkit ja tehdä muutokset ajoissa.

Päivän teemaa käsiteltiin monelta kannalta, jota kannattaa pohtia myös itsekseen ja punnita omaa hyvinvointiaan ja mitä voisit tehdä, jos havaitset uupumusta lähimmäisissäsi.


Kerro siis ihmisille välitä viljelijästä hankkeesta ja tuo ilmi, että salassapitovelvollisuus pätee heihin sekä kerro ratkaisukeskeisesti hankkeen toimintatavasta. Muista myös pyytää viljelijän suostumus, että saammeko olla yhteydessä hanketyöntekijään.

 

Laura Jäntti

Kesätyöntekijä, InnoRuoka hanke, HAMK