Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 16. lokakuuta 2018

Puoteja ja makuja Pirkanmaalla

Puoteja ja makuja Pirkanmaalla- ammattimatka järjestettiin 28.8.2018.

Matkan teemoina olivat suoramyynti, jatkojalostus sekä muut maaseutuyritysten oheispalvelut. Tarkoituksenamme oli hakea uusia ideoita yrittäjien liiketoiminnan, erityisesti suoramyynnin kehittämiseksi. Matkalla jaettiin myös infoa ja materiaalia lähestyvään valtakunnalliseen Osta tilalta!- päivään.

Heti aamusta ryhmämme starttasi Kauppakeskus Tuulosen pihasta kohti ensimmäistä kohdetta ja hieman yhdeksän jälkeen saavuimme ensimmäiseen kohteeseen, Kuohijoella sijaitsevaan Leipomo ja Kahvihuone Paulaan. Yritys on perustettu jo vuonna 2015, ja nykyisiin tiloihin Paulan kotitilalla sijaitsevaan vanhaan navettarakennukseen yritys on muuttanut vuonna 2017.


Pihapiiri kukoisti kutsuvana vielä virallisen kesäkauden päätyttyäkin.







Aamiaista nautiskellessamme Paula kertoi yrityksensä historiaa ja ideologiaa tuotteidensa takaa. Johtavana ajatuksena on käyttää kaikissa tuotteissa puhtaita ja paikallisia raaka-aineita, joista luodaan paikan päällä maistuvia tarjottavia, mm. kaikki Paulan leivät ovat paikan päällä juureen leivottuja. Asiakkaiden palvelu on kaikki kaikessa, ja sen eteen nähdään todella vaivaa. Tämän saimme kokea aamiaispöytätarjoilussa, jossa oli tarjolla Paulan leipomia leipiä, omien kanojen munia, riisipiirakoita, Vääksyn myllyn kaurapuuroa, tuoreita metsämustikoita, raakakakkua ja monia muita herkkuja. Pääsimme myös kilistelemään vihersmoothieilla. Paulalta saa ostaa tilalla juureen leivottuja leipiä ja muita tuotteita myös mukaan. Tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa majoituspalveluihin. Paulalta löytyy pieni puoti, josta löytyy mm. piensisustus- ja käsityötuotteita.


Leipomo ja Kahvihuone Paula tekee yhteistyötä mm. Sarkasen tilan kanssa. Sarkasen tila on kehittänyt esimerkiksi Paulalle oman ruusunmakuisen jäätelön.


Meillä oli ilo saada Sarkasen tilalta Elina maistattamaan heidän jäätelöitään ja kertomaan tilan toiminnasta. Jäätelöitä maistelimme Leipomo ja Kahvihuone Paulan tiloissa. Jäätelöt valmistetaan tilamaidosta, joka saa pastöroinnin jäätelön valmistuksen yhteydessä. Maitoa ei kuitenkaan missään valmistusvaiheessa homogenoida. Sarkasen jäätelöissä ei käytetä keinotekoisia väri- ja makuaineita.


Maisteltuamme mahtavia jäätelöitä aamiaisen päälle, lähdimme kohti Sarkasen tilaa. Välimatkaa paikoilla oli alle 10 km. Pihaan saapuessamme ensimmäisenä näimme tilan vuosina 2011-2012 valmistuneen uuden pihattonavetan, jossa asustelee noin 145 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.


Miljöö oli todella kaunis, vanhoja rakennuksia ja mahtavia istutuksia. Taisipa joku ehdotella tänne matkailuakin yhdeksi liiketoiminnaksi.


Pihassa seisoi Elinan jäätelövaunu, jonka kanssa hän kiertää myymässä jäätelöä erilaisissa tapahtumissa. Tänä vuonna vaunu on nähty mm. Janakkalassa Agility Open 2018- kansainvälisissä agilitykilpailuissa,  Aitoon kirkastusjuhlilla, Raikku rokkaa ja rakastaa- festivaaleilla ja Kuohijoen venetsialaisissa.


Pääsimme kurkistamaan jäätelönvalmistustiloihin, jossa jäätelöt valmistetaan pienissä erissä. Tässä koko tuotantotila, jossa jäätelön valmistus hoituu alusta loppuun saakka.


Tuotantotiloista löytyi sekä uusi pikapakastuslaite että jäätelökone. Yhden erän koko on noin 50 litraa.


Sarkasen tilan jälkeen suuntasimme kohti lounaspaikkaamme Ravintola Paakaria. Välimatkaa oli hieman enemmän, joten meillä oli aikaa jakaa tietoa ja tutustua toisiimme pienen esittelykierroksen merkeissä.

Ravintola Paakari on perustettu 12 vuotta sitten vanhaan, 1912 valmistuneeseen jugend-taloon, joka on alun perin rakennettu postiksi. Rakennuksen yläkerrassa toimii ravintola ja alakerrassa leipomo. Paakarissa kaikki tuotteet valmistetaan alusta asti paikan päällä eikä niissä käytetä puolivalmisteita. Ruuat olivat herkullisia ja palvelu erittäin ystävällistä. Ruuan jälkeen saimme opastetun kierroksen rakennuksen sisällä ja pääsimme tarkemmin tutustumaan myös leipomon tiloihin, jossa valmistetut tuotteet myytiin suoraan leipomomyymälästä.


Lounaan jälkeen seuraavana kohteenamme oli Pajuparvi Helena Tiililä. Helenankin tilan pihapiiri oli ihastuttava kaikkine vanhoine rakennuksineen ja istutuksineen.



Tilalta löytyy kahvila, johon kokoonnuimme ensimmäisenä.


Kahvilassa pääsimme maistelemaan tuotteita, mm. erilaisia hilloja, päärynöitä viinissä, makusokereita ja tilalla kasvaneita viinirypäleitä. Maistellessamme tuotteita Helena kertoi tilansa toiminnasta, mitä kaikkia kasveja tilalla kasvaa, miten hän tuotteita jatkojalostaa ja millaisia myyntikanavia hänellä on.


Esittelyn ja maisteluiden jälkeen lähdimme ulos tutustumaan viljelmiin, joista yhtenä mielenkiintoisimmista olivat varmasti viinirypäleviljelmät. Helena on viljellyt tuoreena syötäviä rypäleitä avomaalla jo parikymmentä vuotta ja hänellä oli valtavasti tietoa eri lajikkeista ja niiden kasvatuksesta sekä avomaalla että kasvihuoneissa.


Satoa tänä vuonna tuli sekä avomaalta että kasvihuoneista, joskin ampiaisia piti hätistellä koko ajan jotteivat ne pilaisi satoa. Osan rypäleistä Helena jatkojalostaa itse mm. hilloiksi ja mehuiksi, mutta osa myydään suoraan tuoreena kuluttajille.



Päivän viimeisenä kohteenamme oli Suttisen tila. Tilalla on pitkä historia tuotteiden suoramyynnistä ja heillä on kaksikerroksinen myymälä, jonka alakerrasta löytyvät elintarvikkeet ja yläkerrasta suomalaisia käsintehtyjä käyttö- ja sisustustuotteita sekä kahvila. Ideana onkin myydä ainoastaan suomalaisia pienyrittäjien tuotteita.



Pihapiirissä on myös erillinen vihermaja, josta voi ostaa kesäkukkia.


Tilavierailulla ei tarvitse keskittyä vain ostoksiin ja kahvitteluun, vaan tilalta löytyy mm. lampaita ja seikkailunhaluisille maissilabyrintti, jotka varmasti toimivat myös vetonauloina ja saavat ihmiset viihtymään ja viettämään paikalla enemmän aikaa.


Päivän parasta antia oli ehdottomasti kaikkien tilavierailukohteidemme yrittäjien avoimuus, päivän aikana syntyneet uudet yhteistyökuviot yrittäjien kesken ja ideoiden vaihto. Yrityskohteista osallistujat saivat monta ideaa omaan suoramyyntiin, ja lähtipä jopa puolet mukaan Osta tilalta!- päiväänkin. Päivä oli ilmeisen onnistunut; paluumatkalla bussissa jo kyseltiin uuden matkan perään.

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Kuusamon marjatilan nimi hämmentää asiakkaita


Kuusamon mansikkatila on toiminut Lammilla jo 38 vuotta. Viimeiset 18 vuotta siitä on ollut vetovastuussa tytär, Johanna Mettälä miehensä Kai Mettälän kanssa. Kun Avoimet maatilat -päivä alkoi kääntyä loppuaan kohti ja muut tilat sulkivat ovensa, oli Kuusamon mansikkatilan kesäkahvila ja -myymälä vielä tunnin verran auki.
Johanna Mettälän mukaan päivä oli sujunut satokauden loppupuolelle tyypilliseen tapaan. Mutta Avoimet maatilat -päivä toi mukanaan myös niitä, joita kiinnosti enemmän tilan toiminta ja nimi.
Kuusamon Mansikkatilan emäntä Johanna Mettälä on ollut miehensä Kain kanssa vetovastuussa tilasta jo 18 vuotta.
– Usein ihmiset esittävät kysymyksiä nimestä. Toiset kertovat olevansa Kuusamosta kotoisin ja ovat ihan hämmennyksissään, että miten Hämeessä voi olla tämänniminen tila. Mutta tilan nimihän tulee ihan sukunimestä, Johanna kertoo.
Kuusamon Mansikkatilalla viljellään mansikkaa avomaalla muovikatteessa, joka yhdessä harson kanssa aikaistaa satoa. Ensimmäiset vadelman taimet on tilalle istutettu vuonna 2000. Tila sijaitsee lähellä Ormajärveä, josta saadaan tarvittaessa kasteluvettä pelloille. Tilalla viljellään Polkaa, Honeoyeta ja Sonataa. Vadelman lajike on Ottawa.
– Heinäkuun puoliväli on meille marjanviljelijöille kiireistä aikaa muutenkin, joten mitään erityistä ohjelmaa emme ole Avoimet maatilat -päivään järjestäneet.
Kesämyymälässä on myynnissä muutakin kuin oman tilan marjoja ja marjajalosteita. Moni kesämökkiläinen poikkeaa hakemassa kapallisen esimerkiksi siikli-perunoita ja nipun sipuleita.
Loppusadon makeita mansikoita.
Tänä vuonna pääsatokausi oli pari viikkoa tavallisesta aikataulusta edellä. Ensimmäistä kertaa näytti siltä, että pääsatokauden ja keväällä istutettujen taimien satokauden väliin jää hiukan väliä. Helteinen sää näyttää kuitenkin lyhentävän tuota väliä jonkun verran.
– Kevään istutuksilla voi säädellä satokauden jatkumista pitkälle syksyyn. Asiakkaat ovat tänä vuonna kuunnelleet satokausitiedotteita ja olleet aikaisin hankkimassa marjoja.
Satokauden aikana tila työllistää noin 30–40 poimijaa. Lisäksi tilalla on mansikoiden itsepoimintaa. Vadelmia myydään vain valmiiksi poimittuina. Jos marjat jäivät tänä kesänä ostamatta, saa tilalta ostaa mansikoita ja vadelmia pakasteena ympäri vuoden.
Kuusamon Mansikkatilalla keitetään hilloa perinteisesti tavallisella sokerilla.
 Marjojen kasvatuksen lisäksi Kuusamon Mansikkatilalla jatkojalostetaan itse kasvatettuja ja muualta ostettuja pakastemarjoja mehuiksi ja hilloiksi. Tuotteita valmistetaan niin puutarhan kuin luonnonmarjoistakin. Mehustamo on rakennettu jo 1994 entiseen navettaan.
Kuusamon mehut valmistetaan perinteisesti höyryttämällä. Niiden valmistuksessa ei siis käytetä lainkaan lisä- tai säilöntäaineita. Mehuja saa myös ilman lisättyä sokeria. Hillot keitetään myös perinteisesti sokerilla, ja niiden marjapitoisuus on jopa 85 prosenttia.
Tilan nettisivuilta löytyy Kuusamon Mansikkatilan tuotteiden myyntipaikat. 
Kuusamon Mansikkatilan mehut valmistetaan perinteisesti höyryttämällä. Oikeata mummolan mehua siis!  

Teksti ja kuvat:
Susanna Mattila, freelancetoimittaja/päätoimittaja
, www.lammille.fi