Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Luomu rokkaa - menestystarina jatkuu


Eduskunnan ruokaryhmän vetäjä, kansanedustaja Anne Kalmari avasi Jyväskylässä 1.-2.2. Luomufoorumin ansiokkaasti esittämällä positiivisena trendinä luomumarkkinoiden kehityksen nousun esille heti tapahtuman alussa. Luomun nostamisessa 10 % 20 %:n on vielä haasteita, mutta kasvun vauhti on kiihtymässä. Luomusta tulisi olla kaikille lisäarvonsa, saatavuus ja byrokratia ovat vielä ensisijaisia esteitä kasvulle – kantavana viestinä Kalmari kertoi kehittämistoimenpiteitä edistettävän.

Luomun menestys jatkuu
Luomufoorumissa oli ilo kuulla myös kaupan kertomaa luomutuotteiden myynnin huimastakin kasvusta, trendikkyydestä ja markkinoinnin kehittämissuunnitelmista. SOK:n valikoimajohtaja Antti Oksa nostatti positiivisen vireen luomumarkkinoiden kehityksestä ja näkymistä jatkossa. Tänä päivänä ruoka on enemmän kuin ruokaa, vastuullisuus ja terveellisyys ovat myös vahvassa trendissä. Luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet, myynti on huimassa 14% kasvussa. SOK:n luomutuotteiden myynti on noussut 21% volyymikasvussa. Laaja saatavuus ja pieni hintaero ovat ratkaisevia tekijöitä kasvun aikaansaamiseksi, kuluttajien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Perustuotteiden lisäarvo ei ole niinkään suuri, esim. jäätelö, vehnäjauho tai panimojuomat. Lihatuotteilla (muu kuin jauheliha) on asiakkaalle korkea lisäarvo, huomioiden mm. tuotannon, eettisyyden ja eläinten hyvinvoinnin.
Kuva 1. Vastuullisuus on trendikästä
Trendeihin osuminen, aito erilaistaminen ja vahva brändääminen voivat vaikuttaa kuluttajan valintaan perustuotteiden osaltakin. Vastuullinen kuluttaminen on tehtävä kuluttajalle helpoksi. Nuorille tämä on helpompaa, luomukuluttajat ovat tutkimusten mukaisesti keskimääräisesti 30-40v. naisia sekä miehiä. Uusia luomutuotemahdolli-suuksia löytyisi esimerkiksi maitotaloustuotteissa, juustoissa, kasvipohjaisissa tuotteissa, leikkeleissä –  yleensäkin lihatuotteissa, sekä leivässä, kotimaisissa tuoreissa marjoissa, vihannespakasteissa, juomissa ja snackseissä. Kuluttajanäkökulmakommenttina ehdotettiin myös, että lähiruokaa ja luomua voisi käyttää ns. sisäänheittotuotteena, ja lisäksi kohdistaa markkinointia ensisijaisemmin niihin, jotka eivät vielä ole luomun ostajia. Kaupoissa tulisi olla suuremmalla volyymillä luomumarkkinointia. Oksa toivottikin puheenvuoronsa lopuksi luomu- ja lähiruokatuotteet tervetulleeksi – huomioiden, että myös pienet yritykset ja pienet erät ovat tervetulleita. Eräsuuruudet eivät siis tähän vaikuta.


Tutkittua tietoa, faktaa sekä varmuutta kannattavuuslaskelmiin
Luonnonvarakeskus Lukesta, Arto Latukka, tutkimuspäällikkö (kannattavuuskirjanpito) esitteli osuudessaan viljelijöiden käytännön työkaluksi erinomaisesti sopivan Taloustohtori –sivuston laskelmapohjineen, www.luke.fi/taloustohtori  . Sivustosta voi käydä tutkimassa valmiita laskelmia sekä käyttää tietoja ja taulukoita omiin konkreettisiin kannattavuuslaskelmiin. Kannattavuuslaskelmat ja –kertoimet ovat tärkeitä, jotta viljelijä pystyy laatimaan viljelysuunnitelman toimien riittävän kannattavasti. Luomuyrittäjien kannattavuuslaskelmat ovatkin nousussa – trendi on hyvä! Työtunneille saatu korvaus on nousussa. Kustannukset ja kannattavuuslaskelmat tavanomainen vs. luomu kertoo luomun kannattavan. Tavanomaisen ja täysluomun yrittäjänvoiton osalta luomu nousee juurikin hieman kannattavan puolelle. Taloustohtori -sivustolta löytyy lisätietoja sekä kannattavuuslaskelmia (Luomutuotannon kannattavuus –taulukko –> katso maa- ja puutarhatalous –verkkopalvelu). Luke sekä ProLuomu toivovatkin enemmän luomutiloja mukaan tutkimuksiin, jotta luomutilojen tilanne saataisiin näkyviin paremmin.



Kuva2. Kannattavuuskertoimen kehitys
Viljelijäpuheenvuorossa: avoimempaa käytäntöä läpi ketjun kuluttajiin nähden
Enemmän reilun kaupan meininkiä – kiteytettynä, avoimempaa käytäntöä läpi ketjun kuluttajiin nähden. Tämä vaikuttaisi varmasti myynnin kasvuun. Luomutilallisena, Martti Mäkelä Pihtiputaalta kertoo, että yrittäjätulolla ei voi kuitenkaan kehua ja riskit ovat suuremmat - mutta niin myös mahdollisuudet ovat suuremmat ja tila on vähemmän ulkopuolisista ostoista riippumatonta. Omaa työpanosta ja osaamista tarvitaan toki enemmän. Pidemmän tulevaisuuden ja kiertotalouden kannalta luomu on oikeanlainen vaihtoehto, markkinoille kuten maatalouskaupoille kuitenkin vähemmän kauppaa luomutiloilta. Yhteistyö ehdottomasti kannattavaa luomutilojen kesken, esim. jakelun osalta. Keskustelun aiheeksi nousi myös mm. jakelua koskien biokaasutuotanto ja se, että biokaasun osalta investointitukia on tuplattu - kannustetaan siirtymistä polttoaineiden osalta, Anne Kalmari lisäsi.
Mäkelä toi viljelijän mielipiteenä esille kokemuksensa, että oma asenne ja asennoituminen ongelmien ratkaisuun onkin loppujen lopuksi ratkaisevaa luomuun siirtyessä. Uusina mahdollisuuksina ja synergiaetuna voi käyttää esim. rakennusyrittäjää hyvien koneiden omistajana yhteistyökumppanina. Hänellä itsellään on yhteistyökumppani lietelannan levityksessä, tämä onkin ainoa ulkoistettu viljelijän tilalla, lisäksi toki yhteistyötä naapureiden kanssa. Maitotuotanto on luomuun siirtyessä vähän laskenut, tilan kokonaistuotanto on kuitenkin kannattavaa. Eläinlääkärin käyttö on suunnilleen samaa luokkaa, luonteeltaan ennaltaehkäisevämpää asiantuntijan/eläinlääkärin käyttöä. Luomuun siirtyessä byrokratia on jonkin verran kasvanut verrattuna tavanomaiseen. Voitaisiinko byrokratiaa keventää, esittikin Mäkelä puheenvuorossaan lopuksi.
Foorumin yleisökeskustelussa muistutettiin ammattikeittiön suuresta ja kasvavasta osuudesta. Keittiöille ei tarvitse tehdä isoja brändäyksiä ja hienoja pakkauksia. Markkinointi voi perustua hyvään laatuun ja saatavuuteen, tarvetta tuotteisiin on.

Luomulupaukseen sisältyy eläinten hyvinvointi
Luomulupaus ja luomuvaatimukset luovat hyvät edellytykset eläimen hyvinvoinnille.  Tämä on positiivinen asia. Eläinten hyvinvointikeskuksesta (EHK) Satu Raussi kertoi eläinten hyvinvointiin liittyvistä tarpeista. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja käyttäytyminen/ sosiaalinen ympäristö, positiivinen tunnetila. Hyvä psyykkinen sekä fyysinen olotila kertoo sen, että eläin voi hyvin. Tuotantoeläinten osalta olennaiset käyttäytymistarpeet on listattu, liikkuminen esimerkiksi on oleellista ja tärkeää.
Lisätietoja http://www.elaintieto.fi/  
Eläin ruokana – kuluttajan opas on ollut tekeillä parhaillaan: http://elainruokana.elaintieto.fi/ 

Kuva 3. Eläimen hyvinvointi

Luomueläinten hyvinvoinnin edellytykset
Eläinten terveys (ETT) ry:stä Pirjo Kortesniemen esityksen myötä keskusteltiin siitä, kuinka hyvinvoinnin määritelmä on kuitenkin epämääräistä edelleen, riippuen eri näkökulmista. Tarvitaan myös eläimestä mitattavia indikaattoreita.  Huomioitavaa on, että löytyy maatiloja, joissa ei esim. eläimen käytössä oleva tilakoko ole aivan lain edellyttämä, mutta eläin voi hyvin. Toisella maatilalla voi olla suurempi eläimen käytössä oleva tila, mutta eläin voi huonosti. Hyvinvoinnin arvioinnin tulee lähteä eläimestä, eläintä tarkkailemalla, huomioitava lajinmukainen käyttäytyminen. Hyvinvointi perustuu eläimen neljään vapauteen (kuva 4). Tarkastusprosessi vie aikaa siten, että tarkastuksia on vaikea kokonaisuudessaan käytännössä toteuttaa. Eläinlääkärit voivat tehdä niitä osittain. Terveys ja tasapainoinen ruokinta ovat haasteellisia luomussa. Keskustelussa todettiin, että luomutuotanto voi pysyä kaikissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä ohjelmissa, ennaltaehkäisevää tietoa luomutuotannossa on ja toteutetaan käytännössä.
Kuva 4. Eläimen hyvinvoinnin arviointi

Ympäristöhyödyt ovat luomun lupausten ytimessä
Ympäristön hyvinvoinnista ympäristövaikutusten osalta foorumissa kertoi tutkija Marja Saarinen Luonnonvarakeskus Lukesta. Helsingin Sanomien kolumnissa 26.1.2017 väitettiin, ettei maailmalla ole varaa kasvattaa luomuruokaa, että tämä olisi rahan haaskausta, terveyshyötyjä ei ole todennettu jne. Tavanomainen peltohehtaari vähemmän ympäristöä kuormittava. Maatalousmaat ovat enemmän luomussa, metsää on luomussa vähemmän. Sinäänsä voi todeta, että luomu edistää monimuotoisuutta. Kokonaisuudessaan luomulla on suosiollisempi vaikutus ympäristöön ja energiantuottoon. Per tuote tarkastelussa menetetään vaikutus, johtuen luomun alhaisemmasta sato- ja tuotostasosta. Havaintoina Merjan esityksessä todettiin, että esim. ruisleipää voi tehdä ympäristöystävällisesti tai sitten ei. Kuljetukset, leivän paisto sekä muut tuotantotoimenpiteet tulisi tehdä ympäristövaikutukset huomioiden. Myös esim. hunajan tuottamisen osalta ilmastovaikutus voidaan puolittaa huolellisella suunnittelulla. Pakkauksien osalta tulee miettiä myös oikeat ratkaisut. Orgaanisia maita ei tulisi kuitenkaan raivata lisää viljelyyn. Saarinen selvitti esityksessään ympäristövaikutusten arviointia seikkaperäisesti.
Kuva 5. Elinkaariarviointi

Mottona: Luonto auttaa meitä ja me autamme luontoa
MTK:n Liisa Pietola kertoi kommenttipuheenvuorossaan mottona: luonto auttaa meitä ja me autamme luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme - yhteistyön merkitystä korostaen. Luomussa korostuu maan kasvukunnon vaikutuskohteet: biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen tila tulee olla viljelyssä tasapainossa. Pohdittavaksi Pietola avaakin luomun lupausta: sisältääkö lupaus Luomun saavutuksina voidaan mainitakin mm. maan multavuus, viljelykierron merkitys korostunut, ravinnekierto ja monimuotoisuus. Haasteina ovat rikkakasvit, satotason alhaisuus, kasvinravitsemuksen ajoitus ja kasvinsuojelu.
Kuva 6. Maan kasvukunnon vaikutuskohteet

Suomessa on valttina ainutlaatuinen puhtaus – miksi emme kertoisi sitä maailmalle?
Luomufoorumin työryhmätyöskentely oli intensiivistä ja konkreettisia toimenpiteitä työstettiinkin heti jatkoon. Työryhmiä oli kuusi, työryhmien työskentelyn tulokset käytiin yhdessä läpi ja foorumissa sovittiin jo saman tien reippaasti toteutettavia toimenpiteitä jatkoon. Luomuviljelyn lisäksi työryhmätyöskentelyssä oli mielenkiintoisena aiheena luomukeruualueet valtavana potentiaalinaan. Suomessa oli v. 2015 lopussa yhteensä 12,2 milj. ha luomukeruualueita. Tämä on noin 30% koko maailman luomukeruualasta! Suomessa on valttina ainutlaatuinen puhtaus. Työryhmä kysyykin – miksi emme kertoisi sitä maailmalle? Luomusertifiointi ei estä toteuttamasta tarvittavia metsänhoitotoimenpiteitä talousmetsässä. Luomusertifioinnilla lisäarvoa –selvitys kokoaa alueiden toimijoita yhteen ja selvittää kehittämiskohteita, osaamisen kehittäminen ja tutkimus edelleen on nyt ajankohtaista.
Foorumin kaikki esitykset ja työpajojen tuotokset löytyvät täältä .

Luomu rokkaa –  aineisto viljelijöille käytäntöön
Tutkittua tietoa ja tiedon julkistamista tarvitaan edelleen vahvistamaan luomun luotettavuutta sekä kannattavuutta läpi koko ketjun tuottajasta kuluttajaan. Luomu rokkaa – aineisto esiteltiin Luomufoorumissa. Aineisto on selkeä ja konstailematon infopaketti. Luomualan koordinaatiohanke on tuottanut 20 -sivuisen diasarjan, jonka tarkoituksena antaa viljelijöille tietoa luomuviljelyyn siirtymisestä. Jotta kotimainen luomutuotanto pysyy kysynnän vauhdissa, tarvitaan lisää luomutuottajia. Tämä aineisto on suunnattu ensisijaisesti alueellisille koulutus- ja neuvontahankkeille sekä muille maatalouden neuvonta- ja tiedotustehtävissä oleville.

Luomuviljely kiinnostaa
Luomuviljely kiinnostaa monia maanviljelijöitä paremman kannattavuuden ja ympäristönäkökulmien takia. Luomussa kuitenkin mietityttävät mm. byrokratian lisääntyminen ja rikkakasvien hallinta. Luomu Rokkaa –aineisto valoittaakin realistisesti luomuviljelyä kertoen sen hyvistä puolista, mutta myös haasteista. Aineiston tuottamisessa on ollut mukana 14 maatalouden asiantuntijaa ja se sisältää myös luomuviljelijöiden kommentteja ja ohjeita. Aineisto on julkaistu Pro Luomun nettisivuilla Luomun Koordinaatio-hanke –osiossa pdf-tiedostona ja sitä voi myös halutessaan pyytää Pro Luomusta osoitteesta info@proluomu.fi  myös PowerPoint-tiedostona.
Luomu Rokkaa – Haluatko luomuviljelijäksi? (pdf)

Luomupuuron ME –kilpailun julistus
Foorumissa julistettiin Luomupuuron ME –kilpailu, hankkeita kannustettiin osallistumaan joukolla mukaan! Satavuotiaan Suomen juhlavuosi on käynnistynyt ja yksi juhlavuoden teemoista on Syödään yhdessä. Pro Luomu tempaisee yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ja järjestää luomupuuron maailmanennätyksen 6.9.2017. Ennätyksen teossa voivat olla mukana yksittäiset kuluttajat sekä erilaiset yritykset ja yhteisöt. Kampanja käynnistyy huikealla valmennusohjelmalla, jonka avulla treenataan läpi talven, kevään ja kesän kohti syyskuun alkua ja luomupuuron maailmanennätystä. Suomi ”puuromaana” voisi olla potentiaalinen ME –maa tällaisessa kilpailussa. Mitenköhän monta luomupuuroannosta kilpailupäivänä syödään?
Kaikki me innolla siis osallistumaan: www.luomupuuro.fi    www.facebook.com/luomupuuronME    #LuomupuuronME



Luomun menestystarina jatkuu  -  hankkeiden yhteiset viestintäkonseptit
Kouluttajana foorumissa toiminut Insanon Maria Sjövikin viestintätyöpaja: Luomun tarina kaikkien luomutoimijoiden käyttöön  vahvisti luomufoorumin toimijajoukon yhteishenkeä mukaansa tempaavalla koulutusiltapäivällä foorumin lopuksi.  Iloinen joukko luomutoimijoita sai paljon uutta virtaa energisestä, innostavasta sekä positiivista boostia antaneesta koulutuksesta jatkaa luomun menestystarinaa - myös eri näkökulmat huomioiden - eteenpäin! Markkinointiviestinnän ja tiedon kulun merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on tärkeää. Luomun nousun tuoma julkisuus ja keskustelut, sekä puolesta että vastaan, vaativat tutkittua tietoa ja vastauksia niille tahoille, jotka sitä tarvitsevat. Se, että keskustelua käydään ja toimeen tartutaan, vie eteenpäin!

Valtakunnallinen Luomun koordinaatiohanke, Luomuks -hanke järjesti Luomufoorumin 1. – 2.2.2017 Jyväskylässä.

Blogi -tekstin kirjoittaja: Satu Suoranta, InnoRuoka - Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - hanke, Hämeen ammmattikorkeakoulu HAMK

tiistai 14. helmikuuta 2017

Elintarvikeyrityksissä kokonaisuus kunnossa- kuulumiset Saksan ammattimatkalta


Tiedolla ja  osaamisella kasvuun- hanke järjesti Sanna Lenton johdolla elintarvikeyrittäjille ammattimatkan Saksaan, Berliiniin ja Brandeburgiin 23.-26.1. 2016. Matkalla tutustuttiin Grune Woche-messuihin ja mielenkiintoisiin elintarvikeyrityksiin.

Grune Woche
Vihreät viikot ovat valtava ruokaan keskittyvä messutapahtuma Berliinissä, johon tutustuu vuosittain n. 450 000 kävijää. Messut ovat nimenomaan kuluttajamessut, tosin nyt on tehty uusia virityksiä myös ammattilaisia houkuttelemaan. Yleensä yrittäjät ovat mukana maaosastolla, tosin suomella ei ole ollut osastoa vuosittain. Tänä vuonna Suomi oli näyttävästi mukana tyylikkäällä Suomi100-teemaisella osastolla MMMn tukemana.

Keskusteluista mukana olleiden yirttäjien kanssa sai sen käsityksen, että tapahtuma on paikallaan kun halutaan saada käsitystä mitä mieltä saksalaiset kuluttajat ovat tuotteesta. Maaosasto koettiin tärkeäksi laajemminkin Suomi-brändin luomisessa. Saksalaiset kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia, ja kaupanteko kuluttajille ei ole ollutihan helppoa.
Valtava ihmisjoukko vaelteli läpi Messe Berlinin halleja Vihreillä viikoilla. Suomi100-osastolla Häme oli edukseen esillä Oat Laws-kauratuotteilla. Paikallista maitoa oli brändätty monella tavalla.
Manufaktur von Blythen, kukkatuotteita
www.de.von-blythen.com

Kukista tehtyihin tuotteisiin keskittynyt yritys. 20 vuotta vanha yritys, joka tällä hetkellä työllistää omistajan + 3 ihmistä ja lisäksi satunnaisesti muitakin. Tekevät kukilla maustettuja siirappeja, liköörejä, hilloja, mehuja, marinadeja, kosmetiikkaa jne. Kokonaisvaltaisesti tuotteistettu, on keittokirjoja, kokkikursseja, illallisia, koulutusta jne.

Gut Ogrosen- luomumallimaatila
www.gut-ogrosen.de

Vanhan Itä-Saksan alueella sijaitsevalla luomumaatilalla tutustuttiin niin lypsylehmiin, -lampaisiin ja -vuohiin kuin tilamyyntiin ja sikoihinkin. Tilakokonaisuus koostui 4 tilasta joilla on yhteinen tilamyymälä, yhteinen pienmeijeri ja tilateurastamo. Kokonaisuuteen kuului eläintilojen lisäksi myös vihanneksia viljelevä tila ja maatilamatkailua enenevissä määrin.
Suomalaisen silmään puitteet olivat varsin vaatimattomat ja kauniista maatilaidyllistä ei voinut ainakaan tammikuun loskakeleillä puhua. Siitä huolimatta tila harjoitti matkailua ja oli osana mallitilojen verkostoa. Olennaisinta varmaankin oli hyvinvoivat eläimet ja laadukkaat tuotteet sekä tiivis ja kattava yhteistyöverkosto. Maistelemamme tilameijerissä tehdyt juustot olivat erinomaisia.

Lukuja: Lypsykarjatila: 400 ha peltoa, 120 nautaa, 450 000 l maitoa/vuosi, omaan jatkojalostukseen 70 000 l/vuosi. Luomumaidon hinta 54 cent/l, eli +14 cent tavanomaiseen verrattuna. Siirtyvät heinämaidon tuotantoon jolloin vielä 10 % lisää hintaa.
Lampaat: 20 ha peltoa, 100 lypsylammasta, n. 350 l/vuosi/uuhi. Kaikki maito ja liha jalostetaan ja myydään itse. Elättää isäntäparin.

Chocolatiers manufaktur edelmond, käsintehtyä suklaata
www.edelmond.de

5 vuotta toiminut yritys valmistaa käsityönä suklaata ”single estate” luomukaakaopavuista. Yritys on saksan ainoa joka aloittaa suklaan valmistuksen kaakaopavuista ja heidän tuotteensa on voittanut paras suklaa- palkinnon. Myyntikanavista tärkein on nettikauppa, myyvät myös omasta puodista.



Mühle Steinmeyer, pienmylly
www.muehle-steinmeyer.de

Mylly on toiminut yli 80 vuotta saman suvun yrityksenä ja nyt myllyn toimintaa pyörittää myllymaisteri Karin Steinmeyer. Karin on kehittänyt myllyn tuotteita ja markkinointia aktiivisesti ja hänen värikäs persoonansa on varmasti myllyn tärkeimpiä valtteja.
Yritys valmistaa myllytuotteita, muun muassa jauhoja, hiutaleita, mysliä, jauhosekoituksia perinteisillä menetelmillä lähialueella kasvatetusta rukiista, speltistä ja vehnästä. Mylly myy tuotteitaan omassa liikkeessä sekä tilausmyyntinä. Erityisesti leipäjauhosekoitukset olivat kiinnostavia, niissä oli sekoitettu jauhojen lisäksi yrttejä, tomaattijauhetta ja jopa siitakesientä.

Christine Berger - Sandokan tyrnituotteita
www.sanddorn-christine-berger.de

Christine Berger on viljellyt tyrniä Brandenburgissa 1990-luvulta lähtien. Yritys on kasvattanut tuotevalikoimaa mehusta yli 50 erilaiseen tuotteeseen ml. marmeladit, viinit, mehut, tisleet sekä kosmetiikka. Viljelyala on kasvanut 25 hehtaarista 125 hehtaariin. Marjat jatkojalostetaan omissa tiloissa ja myydään vähittäismyymälöihin ja myyvät myös itse omasta kaupastaan. Yrityksen ympärille on rakentunut puisto, jossa on mm. kahvila, ravintola ja myymälä ja heillä vierailee n. 50 000 kävijää vuosittain.
Christine Bergerin mies vastaa viljelypuolesta. Tyrnien sadonkorjuu tehdään leikkaamalla oksat, jolloin satoa saadaan samoista pensaista 2-3 vuoden välein.

Karl´s Erlebnisdorf - elämyspuisto
www.karls.de/elstal

Karl´s on 95-vuotias perheyritys, jonka juuret ovat mansikan ja hedelmien kasvatuksessa ja myynnistä, mutta tärkein osa liiketoimintaan on maaseutuelämyspuistot. Heillä on edelleen viljelyssä mansikkaa Pohjois-Saksassa ja mansikanviljely ja myyntikojut työllistävät 2000 ihmistä. Tutustuimme yhteen viidestä Karl´s- elämyspuistosta, joka todella teki vaikutuksen matkaporukkaan. Hieman kaupunkialueen ulkopuolelle oli rakennettu kierrätysmateriaaleista useita valtavia halleja, joissa oli myymälöitä, ravintoloita ja lasten aktiviteetteja. Valtavin myymälähalli oli sisustettu mm. 30 000 posliinisella kahvipannulla ja ravintolan pöytinä toimivat vanhat ovet. Myymälässä oli oma leipomo ja lisäksi siellä valmistettiin omissa kojuissaan jäätelöä, hilloja ja makeisia. Heillä oli myös lähes ympärivuoden auki oleva jääveistospuisto. Valtavasta kylmiöstä löytyi liukumäkien lisäksi satuhahmoja, Nukkumatti tietysti mukaan lukien. Elämyspuistolla oli vuosittain vajaa miljoona kävijää.
Elämystilan puitteet ovat valtavat. Keskellä vas. persoonallinen mylläri oppaan/tulkin kera, alarivi myllyn tuotteita ja laitteita.

Märkisches Landbrot- biodynaamista leipää
www.landbrot.de

Märkisches Landbrot on leiponut leipää Berliinissä jo 80 vuotta. He noudattavat toiminnassaan antroposofisia periaatteita ja heidän tuotteensa ovat demeter-merkittyjä. Leipomo käyttää raaka-aineenaan biodynaamisesti viljeltyä viljaa, josta 80 prosenttia tulee lähialueiden tiloilta. Heillä on omat sopimustuottajat, joiden kanssa he käyvät keväisin neuvottelut sopivasta hinnasta. Leipomon periaatteisiin kuuluu, että myös viljelijän on saatava tuotteistaan oikeudenmukainen korvaus. He kokevat, että viljan osuus leivän hinnasta on niin pieni, että he voivat hyvin maksaa viljasta hieman korkeampaa hintaa kun muut maksavat. Leipomo on huomioinut ympäristöasiat toiminnassaan jo pitkään, jolloin he saavat mm. energiansäästössä etua muihin leipomoihin nähden. Siksi heidän leipänsä hinta ei poikkea juuri yleisestä hintatasosta (ja on edelleen huomattavasti halvempi kuin erikoisleivät luomu-leivästä puhumattakaan Suomeen verrattuna).
Leipomo jauhaa jauhot itse. He eivät käytä mitää lisäaineita. Myöskää sokeria ei käytetä vaan se korvataan hunajalla. Leipomossa tuotetaan päivittäin yli 60 erilaista leipomotuotetta. Leivissä käytetään paljon kokojyviä, pähkinöitä ja hedelmiä ja ne olivat todella hyviä.

BrewBaker, pienpanimo-oluita
http://brewbaker.de
Vuonna 2005 perustettu yhden miehen käsityöläispanimo aloitti toimintansa jo ennen kuin käsityöläispanimot tulivat muotiin Saksassa ja Berliinissä. Yritys laajentaa parhaillaan toimintaansa ja heillä on tavoitteena tuottaa jatkossa 400 000 l olutta. 
Yritys valmistaa mm. berliiniläistä Berliner Weisse -olutta perinteisellä menetelmällä, jossa oluen teossa käytetään shampanjahiivaa. Tämän lisäksi valmistavat useampaa kymmentä erityyppistä olutta joista suosituipia ovat Pils ja Berliner Weisse.

Kirjoittanut: Siri Taalas, MTK Häme/Kasvua Hämeessä