Makeiden mansikoiden huumaa

Avoimet maatilat -päivänä 14.7.2018 marjatiloilla elettiin pääsatokauden loppusuoraa. Tilauksia toimitetaan samalla, kun palvellaan Avoimet maatilat -päivän asiakkaita.
Vuoden kiireisin aika vähentää marjatilojen ohjelmatarjontaa, mutta tilan toiminnasta kerrotaan kysyjille mielellään kiireestä huolimatta.

Peltosirkun tilalla Hauhon Alvettulassa vadelmaa ja mansikkaa kasvaa kasvutunneleissa.

Hauhon Alvettulassa, Peltosirkun tilalla on herätty lyhyiden yöunien jälkeen Avoimet maatilat -päivään. Edellisenä iltana on palveltu Herkkujen yön vieraita marjaisilla tai lohivohveleilla sekä jäätelöbuffetilla.
Avoimet maatilat -päivän asiakkaat ovat pääasiassa ennakkotilauksen tehneitä marjojen ostajia, mutta sekaan on sopinut muutamia, jotka ovat kyselleet tilan toiminnasta ja marjatunneleista. Heitä on opastettu tunneliviljelyn saloihin ja esitelty tilan toimintaa.
Peltosirkun tilalla pääsatokausi on siirtymässä kohti loppusuoraa heinäkuun puolen välin jälkeen. Peltosirkun tila on yksi harvoista Suomessa, joissa marjoja viljellään kasvutunneleissa. Tilan omistaja, Sirkku Holttinen kertoo, että maailmalla kasvutunnelit ovat paljon yleisempiä.
– Puolassakin on lähes 20-kertaa enemmän kasvutunneleita kuin Suomessa. Ruotsissa marketit eivät enää edes osta avomaan marjoja, ja tunnelimarjoille ja avomaan marjoille on omat hintansa, hän tietää.
Sirkku Holttinen on taustaltaan biokemisti, joka toisena työnään toimii konsulttina lääketeollisuudelle. Kun hänen vanhempansa menehtyivät äkillisesti, hänen sisarensa otti vastuun maatilasta.
– Olin silloin vuorotteluvapaalla, jolta palasin Orionille töihin. Totesin, että haluan kuitenkin asua maalla ja nyt toimin yrittäjänä kummallakin alalla. Kesät viljelen mansikkaa, vadelmaa ja mustaherukkaa ja talvet teen töitä lääketeollisuuden asiakkailleni, hän kertoo.

Kasvutunnelit aikaistavat satoa, ja erityisesti vadelma viihtyy diffuusiomuovin alla.

Vuonna 2008 Suonenjoella alkoi kausihuonekasvatuksen koulutus. Sirkku Holttinen kiinnostui asiasta ja ilmoittautui mukaan koulutukseen. Oman alansa töissä hän on tottunut liikkumaan ulkomailla ja verkostoitumaan, niinpä teki koulutukseen kuuluvan työharjoittelunsa Englannissa.
– Haygroven tilalla Englannissa viljellään perinteisesti ja luomuviljelynä tunneleissa ja kiinnostuin. Haygrove on lisäksi yksi maailman suurimpia tunnelivalmistajia. Heidän pyynnöstä ryhdyin heidän edustajakseen Suomessa. Opin tosi paljon erityisesti Pohjoismaisilta kollegoiltani. Vuonna 2011 tulivat ensimmäiset tunnelit omalle tilalleni ja olen lisännyt niitä pikkuhiljaa.
Suomessa vasta alle prosentti mansikka-alasta ja viitisen prosenttia vadelma-alasta on tunneleissa. Uudet viljelytavat tulevat Suomeen hitaasti, vaikka tunneliviljelyn hyvien puolien lista onkin vaikuttavan pitkä. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä lienee satovarmuus ja I-luokan sadon määrä.
– Viime kesä oli sateisuudestaan huolimatta minulle paras sato tähän mennessä, Sirkku kertoo.

Avomaan mansikoita vaivaava home ei vaivaa tunnelissa kasvaneita marjoja.

Tunnelien ansiosta perinteisiä torjunta-aineita ei tarvitse käyttää, sillä tunneleissa on helppo käyttää biologisia torjuntaeliöitä ja luomutorjunnan menetelmiä. Tunneleiden ansiosta myöskin homeesta päästään kokonaan eroon.
Tunneliviljelyneuvonta pitäisi saada Sirkku Holttisen mukaan kuntoon. Tunneliviljely ja erityisesti viljely rajoitetulla kasvualustalla on kuitenkin aivan oma maailmansa, joka ei noudata avomaaviljelyn lainalaisuuksia. Sirkku epäileekin, että yksi suurimpia esteitä aloittaa tunneliviljely on juuri se, että samalla täytyy uudistaa koko viljelytapa.
Tunneleissa voidaan käyttää joko kirkasta muovia tai erikoismuoveja, kuten niin sanottua diffuusia muovia, joka leikkaa infrapunasäteilyä ja hajottaa UV-valon hajavaloksi. Silloin muovi hieman viilentää ilmaa yli 23-asteesta ylöspäin. Esimerkiksi vadelmille muodostuu diffuusin muovin alla erittäin suotuisat kasvuolosuhteet, koska hajavalo pääsee syvemmälle kasvustoon kuin suora UV-säteily.
– Toisin kuin avomaan viljelyssä käytettävät katemuovit, kasvutunneleiden muovit ovat täysin kierrätettävää  tai poltettavaa polyeteeniä, Sirkku kertoo.
Peltosirkun tilalla viljellään pääasiassa Polka-lajiketta, mutta lisäksi testauksessa on muita lajikkeita, kuten Malwina, Malling Centenary ja Flair. Kasvutunnelit ovat käytössä sekä mansikalla että vadelmalla.
– Biokemistin taustani vuoksi tarkastelen asioita siitä näkökulmasta, että miten marjoja on mahdollista tuottaa Suomen olosuhteissa entistä ekologisemmin ja kuluttajien kannalta terveellisemmin. Tärkeätä on myös saada marjojen hyvät ominaisuudet säilymään tuotantotapaa kehittämällä, hän sanoo.

Avoimet maatilat -päivä osuu marjatilan kiireisimpään ajankohtaan Peltosirkun tilalla. Sirkku Holttinen kuvassa vasemmalla. 

Teksti ja kuvat:
Susanna Mattila, freelancetoimittaja/päätoimittaja, www.lammille.fi