Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Tutkimustiedon avulla kohti uusia käytäntöjä: tomaatin alhainen hiilijalanjälki ja kotimaiset palkokasvit hyviä valkuaislähteitä

Lepaan tomaatin alhainen hiilijalanjälki.
Uusiutuvan energian käyttö kasvihuoneen lämmitykseen ratkaisevassa roolissa. 
 Lainaus HAMKin tiedotteesta:
 "Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä kasvatettavan Lepaan tomaatin tuotannon hiilijalanjälki näyttää muodostuvan ennätyksellisen pieneksi. Satokaudella 2013 - 2014 tavoitellaan sitä, että kilo Lepaan tomaattia synnyttäisi vain 700 gramman suuruisen hiilijalanjäljen. Lepaan tomaatin hiilijalanjälki lähestyy espanjalaista tomaattia."

 Kotimaiset palkokasvit voivat päihittää tuontisoijan  
Härkäpavun, herneen, lupiinin ja rypsin ja rapsin mahdollisuudet ovat suuret. 
Lainaus MTT:n tiedotteesta: 
"Kotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevaisuudessa korvata rehuissa käytettävän tuontisoijan.  Typpilannoitteiden ja soijan korkea hinta kannustavat kotoisten palkokasvien viljelyyn. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja ratkaisuja maatiloilla ja koko tuotantoketjussa. Soijan voi jo korvata kokonaan märehtijöiden rehuissa. Haastavampaa korvaaminen on yksimahaisten ruokinnassa. OMAVARA-hanke kuitenkin paljasti, että soijaa voidaan merkittävästi korvata myös yksimahaisilla."

- Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa OMAVARA-hanke