Inno-Ruokahankkeen innoittamina toteutettiin keväinen kasvislounas Etelä-Suomen sanomien lounasravintolassa.
Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat suunnittelivat ja valmistivat
kasvispainotteisen lounaan Ravintola ESA Lounaaseen torstaina 28.4.
Ruokien
suunnitteluun ja toteuttamisen osallistui 15 kokkiopiskelijaa, opettaja Jukka
Turta sekä ESA Lounaan ravintolapäällikkö Markku Torikka. Ryhmä
kehitti ja kokeili reseptejä ja valmisti uudenlaisia kasvisruokatuotteita pääosin kotimaisista raaka-aineista. Kokeilussa painopisteenä olivat erityisesti suomalaiset kasvisproteiinit kuten härkäpapu ja herne. Kokeilulounaalla haluttiin etsiä uusia lounasvaihtoehtoja, jotka miellyttäisivät sekä kasvisruokailijoita että rohkaisisivat myös muita asiakkaita kokeilemaan kasvisruokaa.
Kasvisruoan kysyntä henkilöstöravintoloissa on jatkuvasti kasvanut, joten paikka käytännön tutkimustyölle oli sopiva. Lounaan aikana toteutettiin kyselytutkimus ruokailijoille, jossa haluttiin selvittää ruokalajien makujen, koostumuksen ja ulkonäön lisäksi asiakkaiden halua lisätä kasvisten käyttöä ruokavaliossa. Samalla kerättiin palautetta avoimin kommentein lounaan toteutuksesta ja pyydettiin toiveita ravintolan kasvisruokatarjontaan.
Salpaus Goes ESA-kasvisruokalounaan palautekyselyyn vastasi
32 henkilöä (24 naista ja 8 miestä). Yli 95 % vastanneista halusi lisätä
kasvisten käyttöä joko päivittäin tai viikoittain.
Avoimissa vastauksissa toivottiin lisää erilaisia
kasvisruokavaihtoehtoja ja joissain vastauksissa mainittiin erikseen, että kasvisruuasta
pitää tehdä sen omia ominaisuuksia korostavaa ruokaa, ei lihan korvaajaa. Osa
vastaajista halusi välttää soijan käyttöä. Vaihtelua, värikkyyttä ja uutuuksia
toivottiin myös. Suurin osa vastaajista tiesi myös härkäpavun hyväksi
kasviproteiinin lähteeksi.
Kaikkien vastaajien mielestä ruuan maku oli joko erittäin
tärkeä tai tärkeä. Ravitsemus,
kotimaiset raaka-aineet, saatavuus ja ekologisuus olivat yli 70 % mielestä joko
erittäin tärkeitä tai tärkeitä ominaisuuksia. Kotimaisia raaka-aineita piti
erittäin tärkeänä 28 %, tärkeänä 47 %. Hinta oli erittäin tärkeä 6 % ja tärkeä
53 %. Sesonki oli erittäin tärkeä tai tärkeä 51 % vastanneista.
Lounaan tietoiskuna jaettiin myös tietoa eri ruoka-aineiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Tämä herätti mielenkiintoa varsinkin talon toimittajakunnassa, joka lupasi ottaa ajankohtaisen aiheen esille tulevissa ruokateemoissa lehden sivuilla.
Hieno kokemus sekä opiskelijoille että esalaisille. Loikka kohti kestävämpää hämäläistä ruokaa on tehty.
Falafel-annos
Markku ja opiskelijat
Jukka Turta, Koulutuskeskus Salpaus