Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Eläinsuojelulainsäädännöstä ja eläinten hyvinvointituesta

Uusimaaseutu-hanke järjesti Hyvinkäällä koulutuspäivän, jossa ylitarkastaja Helena Hepola Evirasta puhui otsikolla "Nautoja ja lampaita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvonta" ja eläinlääkäri Leena Suojala Tuotantoeläineläinten hyvinvointiyhdistyksen sihteeri otsikoilla "Erilaiset kotieläintiloille tehtävät eläinten hyvinvointitarkastukset." ja "Tietoa uudistuvasta eläinsuojelulaista - mitä on odotettavissa?"

Nauta - eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012
Lammas- eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012.

Vastaavia julkaisuja on myös muista eläimistä. Listaus ja esitteet Eviran sivulla.



Eläinsuojelutarkastuksia on kolmenlaisia:
  • otantaan perustuvat, 
  • täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastukset
  • epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset. 
Kaksi ensimmäistä koskevat tuotantoeläimiä ja kolmas sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä. AVIn eläinlääkärit tekevät täydentävien ehtojen tarkastukset. Puutteet täydentävien ehtojen noudattamisessa johtavat tukisanktioihin. Runsaasti listätietoa Eviran sivuilla.

Tuotantoeläinten otantaan perustuvat tarkastukset. Huom! Tällä sivulla on video tarkastuksen kulusta.
Täydentävien ehtojen valvontakohteet.

Otantaan perustuvissa tarkastuksissa 25 % valitaan satunnaisotannalla ja 75 % riskiperusteisesti.
Vuonna 2012 on tarkastettu vajaa 300 vasikkatilaa (tila jolla on alle 6 kk:n ikäisiä nautoja) ja niissä huomautettavaa löytyi noin 25 %:lta. Yleisimmin huomautuksia aiheuttivat seuraavat puutteet:
  • pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
  • puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
  • vasikoiden pitäminen yksilökarsinassa yli 8 viikkoa 
  • liian pienet ryhmäkarsinat
  • vasikoiden saatavilla ei ole riittävästi juomavettä
Yli 6 kk ikäisten nautojen osalta huomautuksia aiheuttivat:
  • pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
  • puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
  • puutteellinen sorkkahoito
  • nautojen saatavilla ei päivittäin riittävästi juomavettä
  • puutteet kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimuksen noudattamisessa
Eläinten hyvinvointituessa huomattava, että eri vuosina ehdot ovat erilaiset. Nykyisin sitoumukset 5-vuotisia. Uuteen ohjelmaan mahdollisesti tulossa 1-vuotiset sitoumukset. Hyvinvointituen ehtojen noudattaminen aiheuttaa tilalla aina lisätyötä. Hyvinvointituen ehdot ovat aina jotain ekstraa voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön päälle. Hyvinvointitukisitoumuksiin liittyvät tarkastukset tekevät ELY-keskuksen tarkastajat.




keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista

Marja Kallioniemen väitöskirja Työhyvinvointi maatiloilla - stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla esitettiin lauantaina 31.8.2013.

teksti perustuu väitöstilaisuudessa käytettyihin puheenvuoroihin ja väitöskirjatekstiin

Väitöskirjan artikkelit perustuvat kahteen aineistoon: TTL:n vuonna 2004 tekemään laajaan puhelinhaastatteluun, jossa oli yli tuhat haastateltavaa ja vuonna 2007 kerättyyn aineistoon, jossa haastateltiin ja havainnoitiin 10 maitotilojen naispuolista yrittäjää. Lisäksi on kirjallisuuteen perustuva artikkeli maatalousyrittäjän stressistä.

Stressin oireiden esiintyminen oli harvinaisempaa maataloudessa kuin muilla työssäkäyvillä. Kuitenkin noin 25 % koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin 20 %:lla oli unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia. Molemmat oireet olivat lisääntyneet verrattuna 1990-luvulla tehtyyn tutkimukseen. Ongelmat ihmissuhteissa perheessä tai tilalla olivat yksi stressin oireita lisäävä tekijä, samoin sairaus tai vamma tai se, että edellisellä kasvukaudella oli tehty yli 2 viikkoa torjunta-aineiden levittämistyötä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan stressiä aiheuttavat taloudellinen tilanne, sää, työskentelyyn liittyvät turvallisuusriskit ja lainsäädäntö ja sen muutokset.

Voimavaratekijöiksi koettiin:
  • yrittäjyys
  • luonnonläheisyys
  • oman arjen rakentaminen
Monissa muissakin yhteyksissä on tullut esille, että ongelmat spv:ssä tai epäselvä työnjako puolisoiden välillä vähentää työhyvinvointia. Jos ihminen kokee panostavansa työhön enemmän kuin kokee saavansa siitä palkkiota (raha tai muu palkkio), alentaa se työhyvinvointia. Työntutkimuksessa oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat keskeistä työhyvinnoinnin kokemisessa.


Naisilla on maatiloilla merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin edistäjinä, yhteisöllisyyden rakentajina ja  yleensäkin kestävän maatalouden toimintatapojen edistäjinä. Pitkät välimatkat, omavaraisuuden korostaminen, kirjoittamattomat säännöt hyväksytyistä toimintatavoista ja perinteet voivat estää töiden järjestämistä halutulla tavalla muuttuneissa olosuhteissa.

Maatiloilla naisten tapaturmista 76 % tapahtuu kotieläinten hoitotöissä ja erot eri tilojen välillä ovat suuria. Tapaturmien vähäisyys yhdistettiin seuraaviin asioihin:
  • luottamuksellinen suhde eläinten kanssa
  • tieto eläimen luontaisesta käyttäytymisestä
  • lempeät rutiinit ja kiireettömyys hoitotöissä
  • navettaolosuhteet eläimelle viihtyisät ja selkeät
  • eläinten luontaisen käyttäytymisen ja ihmisen ja eläinten positiivisen vuorovaikutuksen edistäminen
 Kaikenkaikkiaan siis taitavalla eläinten käsittelyllä on suuri merkitys. Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat osa vastuullista elintarviketjua.

Linkki MTT:n Tiede-julkaisuihin, josta myös tämä väitöskirja löytyy  
Well-being at work on farms in Finland : stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms, Kallioniemi Marja 2013. 

Aikaisemmin MTT:n Kasvua sarjassa julkaistu samaa aihetta käsittelevä 
Naisten näkökulma maatilan työturvallisuuteen ja hyvinvointiin, Kallioniemi Marja 2009.