Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

perjantai 30. marraskuuta 2018

Elintarvikeyrittäjät vientimahdollisuuksia testaamassa Venäjän markkinoilla

Tiedokas -hankkeen ammattimatka Pietariin 3.-5.10.2018

Miksi vientimatka Venäjälle?
 
Yrityksiä kannustetaan nyt voimakkaasti kansainvälistymiseen yhtenä merkittävänä yritysten kilpailukyvyn lisäämisen keinoista. Pienten yritysten kansainvälistymisen esteinä ovat kuitenkin usein rajalliset ajalliset ja taloudelliset resurssit. Kansainvälistymiseen tukeminen on ollut tärkeää myös Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikeyritysten yhteistyöhankkeessa (Tiedokas) ja sitä on toteutettu hankkeessa tietoa ja kontakteja jakamalla sekä järjestämällä ulkomaille suuntautuvia bechmarkkausmatkoja.
 
Uudenlaisena toimintatapana toteutettiin lokakuussa 2018 selkeästi viennistä kiinnostuneille yrityksille konkreettinen vientiin tähtäävä matka Venäjälle Pietariin. Venäjä on maana helposti saavutettavissa ja on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa, vaikkakin vientirajoituksia tietyille tuotteille on olemassa. Jo matkan markkinointi toi tietoa ja kumosi ennakkoluuloja, että Venäjälle elintarvikkeiden vienti olisi täysin kiellettyä.
 
Löydettyämme yhteistyökumppanin, joka tunsi Venäjän markkinoita ja jolla oli jo valmiita kontakteja ostaviin tahoihin, oli hyvän ammattimatkan edellytykset olemassa.
 
Vientimahdollisuuksia hakevat yritykset mukana matkalla ja yhteistyön mahdollisuudet
 
Matkalle lähti 14 hengen ryhmä, jossa oli mukana 12 yrittäjää seitsemästä eri yrityksestä Varsinais-Suomesta sekä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Osallistujina olivat yritykset, joita viennin rajoitukset eivät koskeneet, ja joiden tuotteita oli siten mahdollista tällä hetkellä viedä Venäjälle. Näitä tuotteita ovat vilja-, kasvis- ja marjapohjaiset tuotteet, makeiset, juomat sekä luonnontuotteet.
 
Matkan yhteistyökumppanina ja ohjelman toteuttajana toimi ProAgria Etelä-Suomi ry. ProAgria on tehnyt aktiivisesti työtä auttaakseen suomalaisia yrityksiä saamaan elintarvikkeita Venäjän markkinoille. Vuonna 2011 löytyi tähän tarpeeseen Venäjältä yhteistyökumppaniksi LEND-konserni. LEND:llä ja ProAgria Etelä-Suomella on yhteistyösopimus; ProAgria etsii LENDille sopivia tuotteita, kouluttaa ja opastaa yrityksiä ja LEND huolehtii maahantuonnista, jakelusta Venäjällä, logistiikasta ja maksuliikenteestä yritysten kanssa. Tässä suomalais-venäläisessä yhteistyössä on luotu vahva sillanpääasema Pietariin eri vähittäiskaupan ketjuihin ja toiminta on laajenemassa Moskovaan loppuvuodesta 2018. Yhteistyöhön kuuluvat myös menekinedistämistoimet Venäjällä, esimerkiksi messuosallistumiset.
 
LEND on laaja holding-yhtymä, joka on perustettu 25 vuotta sitten. Yhtiöllä on eri toimialoja myymälärakenteista kylmälaitehuoltoon, suunnitteluun ja mm. viiniagentuuriin. Konsernin elintarvikkeiden osto-organisaatio on Baltrading, joka ostaa, maahantuo ja jakelee muille vähittäiskaupan toimijoille premium-tasoisia elintarvikkeita ja päivittäistavaratuotteita Venäjällä. Konsernilla on 12 omaa premiumtason supermarkettia vain Pietarissa. Supermarketeissa tapahtuu mm. uusien tuotteiden koemarkkinointi, jotta saadaan tietoa tuotteiden markkinakelpoisuudesta. Heidän supermarketketjujen yhteenlaskettu liikevaihto on reilut 100 milj. euroa vuodessa.
 
Baltrading on erikoistunut kansainvälisten tuotteiden maahantuontiin. Näitä noin parista kymmenestä eri maasta tulevia tuotteita on noin 1500, kuudeltakymmeneltä eri tuottajalta. Vuonna 2017 mukana oli Suomesta 11 tuottajaa ja näiden tuotteita myytiin Venäjällä noin 300 000 €:lla. Kasvutavoitteet ovat kovat; tämän vuoden tavoitemyynti on jo 700 000 € ja ensi vuodelle tavoitellaan jo 2 milj. euron myyntiä, 40 suomalaisen yrityksen kanssa. Suomi on LENDin suurin yksittäinen tuontimaa ja suomalaisten tuotteiden osuus on n. 30 - 40% kokonaismyynnistä.
 
LEND toimittaa tuotteita myös muille, kuten esimerkiksi liikevaihdoltaan Venäjän suurimpaan kauppaketjuun EX5:een, jolla on yli 12 000 myymälää ympäri Venäjää.
 
Kauppaketjuja, erilaisia myymälätyyppejä ja tuotevalikoimia on valtavasti
 
Matkan hyvänä antina pidettiin konkreettista tutustumista erilaisiin myymälöihin sekä tietoa viennin mahdollisuuksista suoraan paikan päällä. Vierailimme erityyppisissä venäläisissä kauppaketjuissa sekä herkku- ja erikoisliikkeissä. Näimme erilaisia myymälätyyppejä, erilaisia tuotevalikoimia, hintakategorioita ja tapoja tuoda tuotteita esille kuluttajia varten. Suomalaiset tuotteet ovat Venäjällä arvostettuja ja niitä pidetään laadukkaina.
 
Esimerkiksi LEND operoi tällä hetkellä vielä Stockmannin-nimellä olevaa herkkuosastoa Pietarissa.  Herkkuosasto palvelee hyvätuloisia venäläisiä, turisteja sekä toimistoasiakkaita, jotka hakevat pikkulounaita. Millerin kauppaketjut sijaitsevat asuinalueilla, ja niissä kävijät ovat keskituloisia, yleensä kanta-asiakkaita. Yhteistä LENDin kaupoissa oli runsaat palvelutiskit ja hyvä palvelutaso, mm. kahviloita ja paljon henkilökuntaa.
  
Matkan huippukohta – ostajan tapaaminen ja tuotteen arviointi venäläisille asiakkaille
 
Matkamme huipentui yritys- ja tuote-esittelyihin, joissa yritykset pääsivät kertomaan toiminnastaan ja tuotteistaan henkilökohtaisesti LENDin ostojohtajalle sekä osto-organisaation managereille. Yrittäjät olivat valmistautuneet tilanteeseen hyvin etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti. Useimmista yrityksistä oli mukana kaksi henkilöä neuvotteluissa. Näin oltiin valmistauduttu mm. siihen, että kaikkiin kysymyksiin osattiin vastata.
 
Tuotearvioinnissa yrittäjät kuulivat jo alustavaa palautetta tuotteesta ja tuotteen hinnasta. Yrittäjille lähetettiin jälkeenpäin yhteenveto keskusteluista, jotka Tuula Repo ProAgriasta esittelytilanteessa kirjoitti. Kaikki yrittäjät saivat näin nopeasti palautetta ja ohjeita jatkotoimenpiteitä varten. Näistä tiedoista yrittäjät olivatkin kiitollisia, myös tieto siitä, ettei tuote sopinut LENDin venäläisille asiakkaille, oli yrittäjien mielestä hyvä saada kuulla.
 
Tuotenäytteitä on nyt lähtenyt Venäjälle ja prosessi kansainvälistymiseen on alkanut. Aika näyttää, mitä suomalaisia tuotteita tästä matkasta lähtee testimyyntiin ja laajempaan levitykseen Venäjälle.
 
    
 
  
Kirjoittajana Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke



tiistai 16. lokakuuta 2018

Puoteja ja makuja Pirkanmaalla

Puoteja ja makuja Pirkanmaalla- ammattimatka järjestettiin 28.8.2018.

Matkan teemoina olivat suoramyynti, jatkojalostus sekä muut maaseutuyritysten oheispalvelut. Tarkoituksenamme oli hakea uusia ideoita yrittäjien liiketoiminnan, erityisesti suoramyynnin kehittämiseksi. Matkalla jaettiin myös infoa ja materiaalia lähestyvään valtakunnalliseen Osta tilalta!- päivään.

Heti aamusta ryhmämme starttasi Kauppakeskus Tuulosen pihasta kohti ensimmäistä kohdetta ja hieman yhdeksän jälkeen saavuimme ensimmäiseen kohteeseen, Kuohijoella sijaitsevaan Leipomo ja Kahvihuone Paulaan. Yritys on perustettu jo vuonna 2015, ja nykyisiin tiloihin Paulan kotitilalla sijaitsevaan vanhaan navettarakennukseen yritys on muuttanut vuonna 2017.


Pihapiiri kukoisti kutsuvana vielä virallisen kesäkauden päätyttyäkin.







Aamiaista nautiskellessamme Paula kertoi yrityksensä historiaa ja ideologiaa tuotteidensa takaa. Johtavana ajatuksena on käyttää kaikissa tuotteissa puhtaita ja paikallisia raaka-aineita, joista luodaan paikan päällä maistuvia tarjottavia, mm. kaikki Paulan leivät ovat paikan päällä juureen leivottuja. Asiakkaiden palvelu on kaikki kaikessa, ja sen eteen nähdään todella vaivaa. Tämän saimme kokea aamiaispöytätarjoilussa, jossa oli tarjolla Paulan leipomia leipiä, omien kanojen munia, riisipiirakoita, Vääksyn myllyn kaurapuuroa, tuoreita metsämustikoita, raakakakkua ja monia muita herkkuja. Pääsimme myös kilistelemään vihersmoothieilla. Paulalta saa ostaa tilalla juureen leivottuja leipiä ja muita tuotteita myös mukaan. Tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa majoituspalveluihin. Paulalta löytyy pieni puoti, josta löytyy mm. piensisustus- ja käsityötuotteita.


Leipomo ja Kahvihuone Paula tekee yhteistyötä mm. Sarkasen tilan kanssa. Sarkasen tila on kehittänyt esimerkiksi Paulalle oman ruusunmakuisen jäätelön.


Meillä oli ilo saada Sarkasen tilalta Elina maistattamaan heidän jäätelöitään ja kertomaan tilan toiminnasta. Jäätelöitä maistelimme Leipomo ja Kahvihuone Paulan tiloissa. Jäätelöt valmistetaan tilamaidosta, joka saa pastöroinnin jäätelön valmistuksen yhteydessä. Maitoa ei kuitenkaan missään valmistusvaiheessa homogenoida. Sarkasen jäätelöissä ei käytetä keinotekoisia väri- ja makuaineita.


Maisteltuamme mahtavia jäätelöitä aamiaisen päälle, lähdimme kohti Sarkasen tilaa. Välimatkaa paikoilla oli alle 10 km. Pihaan saapuessamme ensimmäisenä näimme tilan vuosina 2011-2012 valmistuneen uuden pihattonavetan, jossa asustelee noin 145 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.


Miljöö oli todella kaunis, vanhoja rakennuksia ja mahtavia istutuksia. Taisipa joku ehdotella tänne matkailuakin yhdeksi liiketoiminnaksi.


Pihassa seisoi Elinan jäätelövaunu, jonka kanssa hän kiertää myymässä jäätelöä erilaisissa tapahtumissa. Tänä vuonna vaunu on nähty mm. Janakkalassa Agility Open 2018- kansainvälisissä agilitykilpailuissa,  Aitoon kirkastusjuhlilla, Raikku rokkaa ja rakastaa- festivaaleilla ja Kuohijoen venetsialaisissa.


Pääsimme kurkistamaan jäätelönvalmistustiloihin, jossa jäätelöt valmistetaan pienissä erissä. Tässä koko tuotantotila, jossa jäätelön valmistus hoituu alusta loppuun saakka.


Tuotantotiloista löytyi sekä uusi pikapakastuslaite että jäätelökone. Yhden erän koko on noin 50 litraa.


Sarkasen tilan jälkeen suuntasimme kohti lounaspaikkaamme Ravintola Paakaria. Välimatkaa oli hieman enemmän, joten meillä oli aikaa jakaa tietoa ja tutustua toisiimme pienen esittelykierroksen merkeissä.

Ravintola Paakari on perustettu 12 vuotta sitten vanhaan, 1912 valmistuneeseen jugend-taloon, joka on alun perin rakennettu postiksi. Rakennuksen yläkerrassa toimii ravintola ja alakerrassa leipomo. Paakarissa kaikki tuotteet valmistetaan alusta asti paikan päällä eikä niissä käytetä puolivalmisteita. Ruuat olivat herkullisia ja palvelu erittäin ystävällistä. Ruuan jälkeen saimme opastetun kierroksen rakennuksen sisällä ja pääsimme tarkemmin tutustumaan myös leipomon tiloihin, jossa valmistetut tuotteet myytiin suoraan leipomomyymälästä.


Lounaan jälkeen seuraavana kohteenamme oli Pajuparvi Helena Tiililä. Helenankin tilan pihapiiri oli ihastuttava kaikkine vanhoine rakennuksineen ja istutuksineen.



Tilalta löytyy kahvila, johon kokoonnuimme ensimmäisenä.


Kahvilassa pääsimme maistelemaan tuotteita, mm. erilaisia hilloja, päärynöitä viinissä, makusokereita ja tilalla kasvaneita viinirypäleitä. Maistellessamme tuotteita Helena kertoi tilansa toiminnasta, mitä kaikkia kasveja tilalla kasvaa, miten hän tuotteita jatkojalostaa ja millaisia myyntikanavia hänellä on.


Esittelyn ja maisteluiden jälkeen lähdimme ulos tutustumaan viljelmiin, joista yhtenä mielenkiintoisimmista olivat varmasti viinirypäleviljelmät. Helena on viljellyt tuoreena syötäviä rypäleitä avomaalla jo parikymmentä vuotta ja hänellä oli valtavasti tietoa eri lajikkeista ja niiden kasvatuksesta sekä avomaalla että kasvihuoneissa.


Satoa tänä vuonna tuli sekä avomaalta että kasvihuoneista, joskin ampiaisia piti hätistellä koko ajan jotteivat ne pilaisi satoa. Osan rypäleistä Helena jatkojalostaa itse mm. hilloiksi ja mehuiksi, mutta osa myydään suoraan tuoreena kuluttajille.



Päivän viimeisenä kohteenamme oli Suttisen tila. Tilalla on pitkä historia tuotteiden suoramyynnistä ja heillä on kaksikerroksinen myymälä, jonka alakerrasta löytyvät elintarvikkeet ja yläkerrasta suomalaisia käsintehtyjä käyttö- ja sisustustuotteita sekä kahvila. Ideana onkin myydä ainoastaan suomalaisia pienyrittäjien tuotteita.



Pihapiirissä on myös erillinen vihermaja, josta voi ostaa kesäkukkia.


Tilavierailulla ei tarvitse keskittyä vain ostoksiin ja kahvitteluun, vaan tilalta löytyy mm. lampaita ja seikkailunhaluisille maissilabyrintti, jotka varmasti toimivat myös vetonauloina ja saavat ihmiset viihtymään ja viettämään paikalla enemmän aikaa.


Päivän parasta antia oli ehdottomasti kaikkien tilavierailukohteidemme yrittäjien avoimuus, päivän aikana syntyneet uudet yhteistyökuviot yrittäjien kesken ja ideoiden vaihto. Yrityskohteista osallistujat saivat monta ideaa omaan suoramyyntiin, ja lähtipä jopa puolet mukaan Osta tilalta!- päiväänkin. Päivä oli ilmeisen onnistunut; paluumatkalla bussissa jo kyseltiin uuden matkan perään.

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Kuusamon marjatilan nimi hämmentää asiakkaita


Kuusamon mansikkatila on toiminut Lammilla jo 38 vuotta. Viimeiset 18 vuotta siitä on ollut vetovastuussa tytär, Johanna Mettälä miehensä Kai Mettälän kanssa. Kun Avoimet maatilat -päivä alkoi kääntyä loppuaan kohti ja muut tilat sulkivat ovensa, oli Kuusamon mansikkatilan kesäkahvila ja -myymälä vielä tunnin verran auki.
Johanna Mettälän mukaan päivä oli sujunut satokauden loppupuolelle tyypilliseen tapaan. Mutta Avoimet maatilat -päivä toi mukanaan myös niitä, joita kiinnosti enemmän tilan toiminta ja nimi.
Kuusamon Mansikkatilan emäntä Johanna Mettälä on ollut miehensä Kain kanssa vetovastuussa tilasta jo 18 vuotta.
– Usein ihmiset esittävät kysymyksiä nimestä. Toiset kertovat olevansa Kuusamosta kotoisin ja ovat ihan hämmennyksissään, että miten Hämeessä voi olla tämänniminen tila. Mutta tilan nimihän tulee ihan sukunimestä, Johanna kertoo.
Kuusamon Mansikkatilalla viljellään mansikkaa avomaalla muovikatteessa, joka yhdessä harson kanssa aikaistaa satoa. Ensimmäiset vadelman taimet on tilalle istutettu vuonna 2000. Tila sijaitsee lähellä Ormajärveä, josta saadaan tarvittaessa kasteluvettä pelloille. Tilalla viljellään Polkaa, Honeoyeta ja Sonataa. Vadelman lajike on Ottawa.
– Heinäkuun puoliväli on meille marjanviljelijöille kiireistä aikaa muutenkin, joten mitään erityistä ohjelmaa emme ole Avoimet maatilat -päivään järjestäneet.
Kesämyymälässä on myynnissä muutakin kuin oman tilan marjoja ja marjajalosteita. Moni kesämökkiläinen poikkeaa hakemassa kapallisen esimerkiksi siikli-perunoita ja nipun sipuleita.
Loppusadon makeita mansikoita.
Tänä vuonna pääsatokausi oli pari viikkoa tavallisesta aikataulusta edellä. Ensimmäistä kertaa näytti siltä, että pääsatokauden ja keväällä istutettujen taimien satokauden väliin jää hiukan väliä. Helteinen sää näyttää kuitenkin lyhentävän tuota väliä jonkun verran.
– Kevään istutuksilla voi säädellä satokauden jatkumista pitkälle syksyyn. Asiakkaat ovat tänä vuonna kuunnelleet satokausitiedotteita ja olleet aikaisin hankkimassa marjoja.
Satokauden aikana tila työllistää noin 30–40 poimijaa. Lisäksi tilalla on mansikoiden itsepoimintaa. Vadelmia myydään vain valmiiksi poimittuina. Jos marjat jäivät tänä kesänä ostamatta, saa tilalta ostaa mansikoita ja vadelmia pakasteena ympäri vuoden.
Kuusamon Mansikkatilalla keitetään hilloa perinteisesti tavallisella sokerilla.
 Marjojen kasvatuksen lisäksi Kuusamon Mansikkatilalla jatkojalostetaan itse kasvatettuja ja muualta ostettuja pakastemarjoja mehuiksi ja hilloiksi. Tuotteita valmistetaan niin puutarhan kuin luonnonmarjoistakin. Mehustamo on rakennettu jo 1994 entiseen navettaan.
Kuusamon mehut valmistetaan perinteisesti höyryttämällä. Niiden valmistuksessa ei siis käytetä lainkaan lisä- tai säilöntäaineita. Mehuja saa myös ilman lisättyä sokeria. Hillot keitetään myös perinteisesti sokerilla, ja niiden marjapitoisuus on jopa 85 prosenttia.
Tilan nettisivuilta löytyy Kuusamon Mansikkatilan tuotteiden myyntipaikat. 
Kuusamon Mansikkatilan mehut valmistetaan perinteisesti höyryttämällä. Oikeata mummolan mehua siis!  

Teksti ja kuvat:
Susanna Mattila, freelancetoimittaja/päätoimittaja
, www.lammille.fi