Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Mobiilikesäkoulu Mustialassa 21.-22.5.

Vuoden 2014 Mobiilikesäkoulua vietettiin kauniin kesäisessä säässä ja Mustiala tapahtumapaikkana ei voisi olla parempi. Itse osallistuin mobiilikesäkouluun ryhmän 5 eli ryhmä High Fiven mukana.

Ensimmäisenä ryhmämme suuntasi 3D-keitaalle. 3D-keitaalla tutustuimme 3D-puimuriin ja -luokkahuoneeseen ja virtuaaliseen ohjelmointiin. Lisäksi keitaalla oli tarkoitus tutustua virtuaalimatkailuun, mutta sitä ei ikävä kyllä oltu saatu vielä toimintaan, kun ryhmämme vieraili keitaalla. Itse kokeilin ensimmäisen virtuaalista ohjelmointia. Ohjelmalla luotiin erilaisia kännykkäsovelluksia valmiista komponenteista ja se oli helppokäyttöinen myös ohjelmointia tuntemattomalle, kuten minulle. 3D-luokkahuoneessa kokeilimme sisustaa luokkahuonetta. 3D-puimurille puolestaan suoritettiin muun muassa erilaisia huoltotoimenpiteitä.

Luokkahuonekeidas oli ryhmämme seuraava kohde. Jakauduimme keitaalla kolmeen ryhmään ja ryhmissä keksimme sadun, jota lähdimme toteuttamaan pala palalta. Sadusta luodaan myöhemmin e-kirja, johon tuotimme keitaalla tekstiä, kuvia ja videota. Kuvat julkaistiin Instagramissa tunnisteella #r5 käyttäjän mkesakoulu kautta. Oma satumme kertoi pienestä hammaskeijusta, jonka täytyi löytää hampaita, että hän pääsisi kesäloman viettoon. 

Keskiviikon viimeisen keitaan aiheena oli pedagogiikka. Keitaalla pohdittiin, miten mobiiioppimisen mallit ja prosessityökalut voidaan linkittää oppimiseen. Keitaalla oli aiheina tekijänoikeudet ja videoannotointi, digitaalinen portfolio, blogit sekä ohjaus. Minä olin mukana ohjauspisteessä, jossa keskustelimme somevälineiden käytöstä ohjauksen apuna. Tutustuin myös videoannotointiin Ach So! -sovelluksella. Sovellus vaikutti todella helppokäyttöiseltä ja uskon, että itsellänikin saattaa olla tulevaisuudessa käyttöä kyseiselle sovellukselle. Videoannotoinnissa videolle pystytään merkitsemään esimerkiksi virheitä ja merkintöihin voidaan liittää myös tekstiä, joten videoannotoinnin avulla voidaan antaa palautetta helposti.

Torstaina ryhmämme oli hieman kutistunut, mutta suuntasimme innokkaina teknologiakeitaalle. Teknologiakeitaalla oli esillä SomePöytä, robotteja, 3D-tulostus, sensorit ja puettava teknologia. Keitaalla kiersimme pareittain pisteeltä toiselle. Somepöytänä esiteltiin Samsungin kosketusnäyttöpöytä, joka keräsi Social Flow -sovelluksen avulla Mobiilikesäkoulussa eri yhteisöllisen median alustoille tuotetun materiaalin. 3D-tulostin oli erittäin mielenkiintoinen ja esillä oli myös tulostimella tehtyjä esineitä. Robotit puhuivat, tanssivat, soittivat musiikkia ja keskustelivat. Sensoripisteellä testattiin, kuinka sensoreiden avulla kerätään tietoa. Puettavasta teknologiasta oli esillä uusimpia laitteita.

Toisen päivän toinen rasti oli pelikeidas, jolla oli esillä 360-ympäristö, yhteisöllinen peli, pelipaja ja BioTrek -pelisovellus. BioTrek-pisteellä pelattiin luonnonvara-alan peliä, jonka avulla tutustaan alaan. Tutustuin myös yhteisölliseen peliin, jossa luotiin opiskelijoille sopiva peli, joka pelataan tablettilaitteilla ja aktivoi opiskelijat liikkumaan fyysisesti valitulla pelialueella. Peliin tutustuessa seikkailimme Mustialan lehmiä ja raparperiä kuvaten. Uppouduin niin yhteisölliseen peliin, että keitaan muut pisteet jäivät osaltani pienemmälle huomiolle.

Ruokailun jälkeen ryhmämme suuntasi Paikkatieto ja havainnot -keitaalle, mutta itse jouduin jäämään palaverin vuoksi keitaalta pois. Pääsin mukaan kuitenkin viimeiselle keitaalle, joka oli nimeltään Täydennetty todellisuus. Keitaalla tutustuin lisättyyn todellisuuteen Aurasma-sovellusta apuna käyttäen. Aurasma toimii jotakuinkin niin, että kaksiulotteisen kuvan päälle lisätään video tai toinen kuva elävöittämään kohdetta. Kun sitten kuvataan kaksiulotteista kuvaa Aurasmalla, niin sen päälle liitetty video tai kuva tulee esille. Tutustuin keitaalla myös täydennetyn todellisuuden sovelluksiin historiaympäristössä.

Mobiilikesäkoulu oli erittäin antoisa ja kaiken uuden tiedon sulattelemiseen kulunee tovi tai toinen. Seuraavan kerran Mobiilikesäkoulu järjestetään 20.-21.5.2015.

-Verna-

tiistai 6. toukokuuta 2014

Vaadi faktaa aamiaispöytään!


Aamiaissämpyläni leivottiin Lahdessa ja tarjoiltiin minulle hämäläisen juuston, vantaalaisen kinkun ja hollantilaisen tomaatin kera. Viljan alkuperää en yrityksistäni huolimatta saanut selville.

Mahtaako vilja tulla ypäjäläiseltä pellolta vai jostain kauempaa? Minkälaisia kasvinsuojeluaineita sen viljelyssä on käytetty? Miten viljelijän talous voi ja miten hän jaksaa työssään? Entäpä kinkun alkuperä? Miten hyvin sika voi eläessään? Vastauksia näihin kysymyksiin voin nyt vain arvailla.

En ole yksin kysymysteni kanssa. MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista tahtoisi tietää enemmän ruoan alkuperästä. Harva selvittää aktiivisesti ruokavalintojensa alkuperää, koska se on vielä liian vaikeaa. Jos alkuperätieto olisi helposti tarjolla, voisi se tutkimuksen mukaan vaikuttaa ostopäätöksiin. Kuluttajat kaipaavat tietoa, eivät kauniita sanoja.

Kaikkia sämpylään tarvittavia ainesosia löytyisi lähempääkin. Valitsisitko sinä täysin hämäläisen kinkkusämpylän, vaikka se maksaisikin hieman enemmän?

Saatko sinä selvitettyä oman aamiaisesi alkuperän paremmin? Löydätkö raaka-aineet lähempää, esimerkiksi sadan kilometrin säteeltä? Tunnetko jopa viljelijän?


Onnistunut viestintä -työpaja 6.5.2014, Hämeenlinna
Työryhmä: Anna-Riitta Juntunen, Anna Perttu, Anne Horila, Maria Hyvönen & Paula Salo

Kurkkaus kannattavuuteen - tilakoon kasvattaminen ei ole ainoa avain

On ennustettu, että kustannusten nousun vuoksi EU-tukien merkitys maatalouden kannattavuudessa vähenee ja markkinoilta tulevan myyntitulon merkitys kasvaa. MTT:n asiantuntijoiden mukaan maatilojen kannattavuutta voidaan parhaiten parantaa tilakokoa kasvattamalla. Mutta onko muita tapoja, joilla taloudellista tulosta voi parantaa?

Yhteistyö on voimaa

Tilakoon kasvattamisen sijaan kannattavuutta voidaan parantaa maatilojen yhteistyötä lisäämällä; tällöin kaikkien ei tarvitse ostaa uusia koneita vaan tehdään yhteistyötä. Silti osuuskunta tai yhteisomistus ovat vaihtoehtoja vain silloin kun tilojen välinen yhteistyö todella toimii.

Tuo tullessas - vie mennessäs

Maatalouden suuri kustannuserä ovat työkustannukset. Omia työmenetelmiä kriittisesti tarkastelemalla voidaan toimintaa tehostaa. Osa töistä voidaan myös ulkoistaa ja hankkia ostopalveluna. Myös tämä parantaa kannattavuutta.

Kannattavuus -työryhmä, Onnistunut viestintä -työpaja 6.5.2014
Tiina Mäkelä, Taina Blomqvist, Pauli Pethman, Niina Pitkänen, Verna Rinta-aho

Heikki ja puoli possua

"Omistan puoli possua, jonka viljelijä kasvattaa. Kun possu on kyllin iso, se teurastetaan, ja viimeistään siinä vaiheessa minä hankin riittävän suuren pakastimen."

Heikki on ylpeä etäkasvattiporsaan omistaja. Vaahteramäen tila tarjoaa ruoan alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille mahdollisuuden ostaa osuuden kasvavasta possusta. Sianlihatuotannosta kananmunantuontotilaksi vaihtanut tila halusi pitää muutaman kymmentä possua kokeillakseen uutta yhteisöllistä lisätienestimahdollisuutta. Etäkasvattipossutoiminta edellyttää tilalta vuorovaikutuksellista viestintää etäomistajien kanssa. Possun omistaja seuraa kasvattinsa elinkaarta pahnueesta teuraalle. Heikki voi käydä vaikka joka päivä tervehtimässä sikaansa ja seurata sen elämää. Vaahteramäen tila julkaisee myös säännöllisesti etäkasvattipossujen kuvia Facebookissa.

Ettisesti tuotettu ruoka on Heikille tärkeää. Hän on sitoutunut porsaskauppaan: "Odotin porsaan syntymää kuin jyväjemmari toukotöille pääsyä!" Ravinto on Heikille kokonaisvaltainen asia, jossa ei tuijoteta vain hintalappua. Ruoan täytyy maistua herkulliselta ja siitä täytyy tulla hyvä mieli.

Etäkasvattiporsaat voisivat olla yksi monista alkutuotantotilojen uusista sivutulonlähteistä. Tämän kaltainen kumppanuusmaatalous lähentäisi myös viljelijöitä ja kuluttajia. Heikin ja Vaahteramäentilan yhteinen tie jatkuu vielä syksyn ja kruunautuu joulupöydässä.


Blogin kirjoittivat:
Ulla Jauhiainen
Inkeri Taurula

Työryhmä:
Ulla Jauhiainen
Irma Peltola
Heikki Permi
Siri Taalas
Anu Taipale
Inkeri Taurula



maanantai 5. toukokuuta 2014

Tulevaisuustyöpaja Onnistunut viestintä

Tiedeviestintä 2.0 ja Kuinka tulla mielipidejohtajaksi? ovat aiheena huomenna 6.5. Hämeenlinnassa Visamäessä. Puhujina Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta ja viestinnän kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Iltapäivällä teemme työpajassa blogitekstejä ja face- ja twitterviestejä Anne Laakson ja Teemu Miettisen johdolla. Pysy kuulolla ja tule kommentoimaan. T. Riitta L.


Millaista on huomisen hämäläinen ruoka, messuvieraiden kommentteja Sadonkorjuumessuilta Lahdesta