Muuttuva suhteemme ruokaan - Ruokayrittäjän Talvipäivien 2019 antia

Laatuaan toiset Ruokayrittäjän Talvipäivät

Viiden maakunnan yhteinen elintarvikealan kehittämishanke, Tiedolla ja osaamisella kasvuun (TIEDOKAS), järjesti toista kertaa Ruokayrittäjän Talvipäivät. Tänä vuonna tapahtuman tapahtumapaikkana oli Kultaranta Resort Naantalissa 31.1.-1.2.2019. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esille uusia ruokasektorin yrityksiä, niiden tuotantotapoja ja tuotteita, asiakasnäkökulmaa ja innostavia ideoita – yrittäjän hyvinvointia unohtamatta. Talvipäiville osallistui 67 henkilöä, joista 39 henkilöä oli 31 eri yrityksestä.

 

Maailma muuttuu, entä syöminen?

 

Torstai aloitettiin miettimällä, onko tulevaisuus kauramaitoa vai grillimakkaraa – mihin ruokatrendit vievät? Ruoka on median keskiössä ja saamme jatkuvasti lukea #ruokakohuista. Ruuan merkitys identiteettinä on kasvanut. Vegebuumi räjähti somessa vuonna 2015, joskin ”Miten Suomi söi 2008-2016” -tutkimuksen mukaan vegaaneiksi itseään kutsuu ainoastaan 1,1 % väestöstä. Hybridiruokavaliot lisääntyvät koko ajan ja kuulimme mm. pegaaneista. Lopputulemana terveyssosiologian professorin Piia Jallinojan esityksessä olevista tutkimuksista kuitenkin nähtiin, että suurimmassa nosteessa on perusruokavalio ilman mitään rajoitteita.

Juustoportin tarinaa sekä tuotteistamisesta asiakkaiden toiveiden mukaan kertoi restonomi, elintarvikeasiantuntija Pirjo Korjonen. Pirjolla on oma yritys, jonka kautta hän työskentelee Juustoportin myynninedistäjänä kiertäen vähittäiskauppoja ja on näin suoraan asiakasrajapinnassa. Pirjo on toiminut myös Makuvankkuri -lähiruoka-autossa Pohjois-Karjalassa maistattamassa usean paikallisen yrittäjän tuotteita. Asiakastoiveet ovat merkittävässä roolissa tuotekehityksen alkuunpanijana. Jos asiakkailta saadaan samaa toivetta paljon, voi se käynnistää uuden tuotteen kehittämisen. Esimerkkinä tästä ovat Juustoportin kehittämät sokeroimattomat ja makeutusaineettomat Hyvin -jugurttituotteet.

Turkulainen menestyjä, Mauno -ravintolat, tarjoilee ravintoloissaan noin 1000 lounasta päivässä ja kaikki ruoka leipiä myöten tehdään itse paikan päällä. Mauno -ravintoloiden lisäksi syksyllä 2018 avattiin Turkuun Aurajoen rantaan kalaravintola Bassi. Mauno Eventsin toimitusjohtaja Santtu Kiili, tarjoili faktoja siitä, mitä kuluttaja oikeasti lautaselleen haluaa perustuen omien ravintoloidensa tutkittuihin ja testattuihin tietoihin.

Santtu painotti yrityksen tarinoita sekä edelläkävijyyttä. Yrittäjän olisi hyvä tietää jo etukäteen, mitä kuluttajat tulevat haluamaan. Asiakkaat haluavat yhä enemmän räätälöityjä ratkaisuja ja palvelumuotoilun kysyntä kasvaa. Tuloillaan on myös ravintolaelämykset, kuten rennon yhdessäolon fun dining. Yrittäjän kannattaa panostaa sosiaalisessa mediassa julkaistaviin kuviin, se maksaa itsensä takaisin.

 

Kokonaisvaltainen lammasruokaelämys villasukilla

Torstain ohjelmallisen illallisen teemana oli lammas ja pukukoodina villasukat. Tilojen koristelusta huolehti Villapuomi visuals teeman mukaisesti ja pääruokana nautittiin Sipilän tilan luomulammasta. Illallisen yhteyteen oli sovitettu Visit Naantalin FM Aava-Leena Kurjen esitys ” Ruiskyrsää ja piimää – syämisel piäne tauri kuitata” – hauska tarinatuokio ruoka- ja juomatavoista sekä ruokakulttuurin historiasta.

 

Yrittäjän hyvinvoinnin avaimia etsimässä
 

Perjantaiaamu alkoi fysioterapeutti Jaana Niemisen vetämillä konkreettisilla harjoitteilla keskittymiskyvyn parantamiseen. Mukaan saimme nipun ohjeita läsnäoloon ja rentoutumiseen sekä muistutuksen, miten hyvä työvire koostuu pienistä asioista, jotka helposti unohtuvat kiireessä.

MTK-Pirkanmaan hankepäällikön Maija Pispan kanssa mietimme, ovatko hommat hallinnassa ja miten itseään olisi hyvä johtaa. Mikäli haluaa muutosta, pitää asioita alkaa tekemään toisin. Entiseen malliin tehden saa samaa kuin aina ennenkin. Kaikkiin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta tärkeää on vaikuttaa niihin, mihin voimme. Työn palkitsevuus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on lähteä joka päivä pois töistä.

 

Ohjelmamuutoksen vuoksi saimme kuulla yritysesittelyn tapahtumaan osallistuneelta Mira Lindqvistiltä, joka kertoi omasta yritystaipaleestaan. Hän tutustui gluteenittomaan leivontaan, kun hänen tyttärellään todettiin keliakia 2000-luvun alussa. Gluteeniton Leipomo ILONA Lempäälässä sai alkunsa loppuvuonna 2011. ILONAssa halutaan, että myös työntekijät jakavat saman intohimon gluteenittomaan leivontaan, jotta taataan tuotteiden tasaisen hyvä laatu. Alun perin Mira aloitti kaupan ja leipomon yhdistelmällä, mutta leipomo otti kauppaa huomattavasti paremmin ilmaa siipiensä alle. Yritys on kasvanut koko ajan. Tällä hetkellä yritys työllistää 13 henkilöä. ILONA on juuri muuttanut uusiin tiloihin, jotka mahdollistavat tuotannon kasvun. Aivan uusia tuulia tuo maaliskuussa Turkuun avattava franchising leipomo.

Uudistuva ruokasektori

Lipasu Oy sai alkunsa Helsingin yliopiston elintarvikkeiden suunnittelukurssilta, jossa opiskelijoille annettiin tehtäväksi kehittää erityisruokavalioille sopiva tuote palko- tai viljakasveista. Seitsemän opiskelijan ryhmä päätti lähteä kehittämään härkäpavusta jäätelöä, joka olisi vegaaninen, soijaton, gluteeniton ja pähkinätön.

Monien kokeiluiden jälkeen saatiin jäätelölle hyvä maku. Tuotetta testattiin Helsingin ravintolapäivillä, johon jäätelöä valmistettiin reilut 30 kg. Ravintolapäivien palaute oli positiivista sekä kannustavaa ja siitä innostuneena opiskelijat päättivät perustaa yrityksen. Tällä hetkellä tuotantoa olisi saatava lisää, koska kysyntää on huomattavasti enemmän kuin on mahdollisuus toimittaa.

Clewer Oy toimittaa modulaarisia jätevedenpuhdistamoja sekä kiertovesiviljelylaitteita ns. avaimet käteen asennuksena. Toimitukseen kuuluu tärkeänä komponenttina henkilökunnan koulutus.

Projektipäällikkö Leevi Mäenpään esityksessä kävi ilmi, että tarvetta viljellylle kalalle on, koska emme voi pyytää enempää luonnonkalaa, mutta kalan kysyntä kuitenkin kasvaa huimasti. Viljellystä kalasta saadaan erinomaisen hyvä hyötysuhde, kun 100 kg rehumäärällä saadaan syömäkelpoista kalan lihaa jopa 65 kg. Vertailukohtana olivat mm. possu ja lammas, joista samalla rehukilomäärällä saadaan syömäkelpoista lihaa possusta 13 kg ja lampaasta 1,2 kg. Kasvatetun kalan liete voidaan käyttää lannoitteena, eikä siinä ole esim. patogeeneja.

Perjantain viimeisessä puheenvuorossaan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola HKScanista kokosi hyvin yhteen talvipäivien antia kertomalla muuttuvasta suhteestamme ruokaan. Uudistuvassa taloudessa ruoka ei ole vain ravinteita vaan myös kokemuksia ja hyvinvointia. Tulevaisuudessa todennäköisesti tullaan siirtymään massatuotannosta enemmän yksilöllisiin ratkaisuihin ja personoituihin tuotteisiin. Erilaisia netti- ja mobiilipalveluita mm. yksilölliseen ravitsemukseen on paljon ja tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta mitä teemme kaikella niistä saatavalla tiedolla? Ja koska saamme maistella oikeasti 3D-tulostettua ruokaa?

Kirjoittajat Jenni Heikkilä ja Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Elintarvikeyrittäjät vientimahdollisuuksia testaamassa Venäjän markkinoilla

Tiedokas -hankkeen ammattimatka Pietariin 3.-5.10.2018

Miksi vientimatka Venäjälle?

 

Yrityksiä kannustetaan nyt voimakkaasti kansainvälistymiseen yhtenä merkittävänä yritysten kilpailukyvyn lisäämisen keinoista. Pienten yritysten kansainvälistymisen esteinä ovat kuitenkin usein rajalliset ajalliset ja taloudelliset resurssit. Kansainvälistymiseen tukeminen on ollut tärkeää myös Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikeyritysten yhteistyöhankkeessa (Tiedokas) ja sitä on toteutettu hankkeessa tietoa ja kontakteja jakamalla sekä järjestämällä ulkomaille suuntautuvia bechmarkkausmatkoja.

 

Uudenlaisena toimintatapana toteutettiin lokakuussa 2018 selkeästi viennistä kiinnostuneille yrityksille konkreettinen vientiin tähtäävä matka Venäjälle Pietariin. Venäjä on maana helposti saavutettavissa ja on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa, vaikkakin vientirajoituksia tietyille tuotteille on olemassa. Jo matkan markkinointi toi tietoa ja kumosi ennakkoluuloja, että Venäjälle elintarvikkeiden vienti olisi täysin kiellettyä.

 

Löydettyämme yhteistyökumppanin, joka tunsi Venäjän markkinoita ja jolla oli jo valmiita kontakteja ostaviin tahoihin, oli hyvän ammattimatkan edellytykset olemassa.

 

Vientimahdollisuuksia hakevat yritykset mukana matkalla ja yhteistyön mahdollisuudet

 

Matkalle lähti 14 hengen ryhmä, jossa oli mukana 12 yrittäjää seitsemästä eri yrityksestä Varsinais-Suomesta sekä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Osallistujina olivat yritykset, joita viennin rajoitukset eivät koskeneet, ja joiden tuotteita oli siten mahdollista tällä hetkellä viedä Venäjälle. Näitä tuotteita ovat vilja-, kasvis- ja marjapohjaiset tuotteet, makeiset, juomat sekä luonnontuotteet.

 

Matkan yhteistyökumppanina ja ohjelman toteuttajana toimi ProAgria Etelä-Suomi ry. ProAgria on tehnyt aktiivisesti työtä auttaakseen suomalaisia yrityksiä saamaan elintarvikkeita Venäjän markkinoille. Vuonna 2011 löytyi tähän tarpeeseen Venäjältä yhteistyökumppaniksi LEND-konserni. LEND:llä ja ProAgria Etelä-Suomella on yhteistyösopimus; ProAgria etsii LENDille sopivia tuotteita, kouluttaa ja opastaa yrityksiä ja LEND huolehtii maahantuonnista, jakelusta Venäjällä, logistiikasta ja maksuliikenteestä yritysten kanssa. Tässä suomalais-venäläisessä yhteistyössä on luotu vahva sillanpääasema Pietariin eri vähittäiskaupan ketjuihin ja toiminta on laajenemassa Moskovaan loppuvuodesta 2018. Yhteistyöhön kuuluvat myös menekinedistämistoimet Venäjällä, esimerkiksi messuosallistumiset.

 

LEND on laaja holding-yhtymä, joka on perustettu 25 vuotta sitten. Yhtiöllä on eri toimialoja myymälärakenteista kylmälaitehuoltoon, suunnitteluun ja mm. viiniagentuuriin. Konsernin elintarvikkeiden osto-organisaatio on Baltrading, joka ostaa, maahantuo ja jakelee muille vähittäiskaupan toimijoille premium-tasoisia elintarvikkeita ja päivittäistavaratuotteita Venäjällä. Konsernilla on 12 omaa premiumtason supermarkettia vain Pietarissa. Supermarketeissa tapahtuu mm. uusien tuotteiden koemarkkinointi, jotta saadaan tietoa tuotteiden markkinakelpoisuudesta. Heidän supermarketketjujen yhteenlaskettu liikevaihto on reilut 100 milj. euroa vuodessa.

 

Baltrading on erikoistunut kansainvälisten tuotteiden maahantuontiin. Näitä noin parista kymmenestä eri maasta tulevia tuotteita on noin 1500, kuudeltakymmeneltä eri tuottajalta. Vuonna 2017 mukana oli Suomesta 11 tuottajaa ja näiden tuotteita myytiin Venäjällä noin 300 000 €:lla. Kasvutavoitteet ovat kovat; tämän vuoden tavoitemyynti on jo 700 000 € ja ensi vuodelle tavoitellaan jo 2 milj. euron myyntiä, 40 suomalaisen yrityksen kanssa. Suomi on LENDin suurin yksittäinen tuontimaa ja suomalaisten tuotteiden osuus on n. 30 - 40% kokonaismyynnistä.

 

LEND toimittaa tuotteita myös muille, kuten esimerkiksi liikevaihdoltaan Venäjän suurimpaan kauppaketjuun EX5:een, jolla on yli 12 000 myymälää ympäri Venäjää.

 

Kauppaketjuja, erilaisia myymälätyyppejä ja tuotevalikoimia on valtavasti

 

Matkan hyvänä antina pidettiin konkreettista tutustumista erilaisiin myymälöihin sekä tietoa viennin mahdollisuuksista suoraan paikan päällä. Vierailimme erityyppisissä venäläisissä kauppaketjuissa sekä herkku- ja erikoisliikkeissä. Näimme erilaisia myymälätyyppejä, erilaisia tuotevalikoimia, hintakategorioita ja tapoja tuoda tuotteita esille kuluttajia varten. Suomalaiset tuotteet ovat Venäjällä arvostettuja ja niitä pidetään laadukkaina.

 

Esimerkiksi LEND operoi tällä hetkellä vielä Stockmannin-nimellä olevaa herkkuosastoa Pietarissa.  Herkkuosasto palvelee hyvätuloisia venäläisiä, turisteja sekä toimistoasiakkaita, jotka hakevat pikkulounaita. Millerin kauppaketjut sijaitsevat asuinalueilla, ja niissä kävijät ovat keskituloisia, yleensä kanta-asiakkaita. Yhteistä LENDin kaupoissa oli runsaat palvelutiskit ja hyvä palvelutaso, mm. kahviloita ja paljon henkilökuntaa.

  

Matkan huippukohta – ostajan tapaaminen ja tuotteen arviointi venäläisille asiakkaille

 

Matkamme huipentui yritys- ja tuote-esittelyihin, joissa yritykset pääsivät kertomaan toiminnastaan ja tuotteistaan henkilökohtaisesti LENDin ostojohtajalle sekä osto-organisaation managereille. Yrittäjät olivat valmistautuneet tilanteeseen hyvin etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti. Useimmista yrityksistä oli mukana kaksi henkilöä neuvotteluissa. Näin oltiin valmistauduttu mm. siihen, että kaikkiin kysymyksiin osattiin vastata.

 

Tuotearvioinnissa yrittäjät kuulivat jo alustavaa palautetta tuotteesta ja tuotteen hinnasta. Yrittäjille lähetettiin jälkeenpäin yhteenveto keskusteluista, jotka Tuula Repo ProAgriasta esittelytilanteessa kirjoitti. Kaikki yrittäjät saivat näin nopeasti palautetta ja ohjeita jatkotoimenpiteitä varten. Näistä tiedoista yrittäjät olivatkin kiitollisia, myös tieto siitä, ettei tuote sopinut LENDin venäläisille asiakkaille, oli yrittäjien mielestä hyvä saada kuulla.

 

Tuotenäytteitä on nyt lähtenyt Venäjälle ja prosessi kansainvälistymiseen on alkanut. Aika näyttää, mitä suomalaisia tuotteita tästä matkasta lähtee testimyyntiin ja laajempaan levitykseen Venäjälle.
 

    

 

  

Kirjoittajana Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke