Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Muuttuva suhteemme ruokaan - Ruokayrittäjän Talvipäivien 2019 antia

Laatuaan toiset Ruokayrittäjän Talvipäivät


Viiden maakunnan yhteinen elintarvikealan kehittämishanke, Tiedolla ja osaamisella kasvuun (TIEDOKAS), järjesti toista kertaa Ruokayrittäjän Talvipäivät. Tänä vuonna tapahtuman tapahtumapaikkana oli Kultaranta Resort Naantalissa 31.1.-1.2.2019. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esille uusia ruokasektorin yrityksiä, niiden tuotantotapoja ja tuotteita, asiakasnäkökulmaa ja innostavia ideoita – yrittäjän hyvinvointia unohtamatta. Talvipäiville osallistui 67 henkilöä, joista 39 henkilöä oli 31 eri yrityksestä.


 

Maailma muuttuu, entä syöminen?

 
Torstai aloitettiin miettimällä, onko tulevaisuus kauramaitoa vai grillimakkaraa – mihin ruokatrendit vievät? Ruoka on median keskiössä ja saamme jatkuvasti lukea #ruokakohuista. Ruuan merkitys identiteettinä on kasvanut. Vegebuumi räjähti somessa vuonna 2015, joskin ”Miten Suomi söi 2008-2016” -tutkimuksen mukaan vegaaneiksi itseään kutsuu ainoastaan 1,1 % väestöstä. Hybridiruokavaliot lisääntyvät koko ajan ja kuulimme mm. pegaaneista. Lopputulemana terveyssosiologian professorin Piia Jallinojan esityksessä olevista tutkimuksista kuitenkin nähtiin, että suurimmassa nosteessa on perusruokavalio ilman mitään rajoitteita.



Juustoportin tarinaa sekä tuotteistamisesta asiakkaiden toiveiden mukaan kertoi restonomi, elintarvikeasiantuntija Pirjo Korjonen. Pirjolla on oma yritys, jonka kautta hän työskentelee Juustoportin myynninedistäjänä kiertäen vähittäiskauppoja ja on näin suoraan asiakasrajapinnassa. Pirjo on toiminut myös Makuvankkuri -lähiruoka-autossa Pohjois-Karjalassa maistattamassa usean paikallisen yrittäjän tuotteita. Asiakastoiveet ovat merkittävässä roolissa tuotekehityksen alkuunpanijana. Jos asiakkailta saadaan samaa toivetta paljon, voi se käynnistää uuden tuotteen kehittämisen. Esimerkkinä tästä ovat Juustoportin kehittämät sokeroimattomat ja makeutusaineettomat Hyvin -jugurttituotteet.

Turkulainen menestyjä, Mauno -ravintolat, tarjoilee ravintoloissaan noin 1000 lounasta päivässä ja kaikki ruoka leipiä myöten tehdään itse paikan päällä. Mauno -ravintoloiden lisäksi syksyllä 2018 avattiin Turkuun Aurajoen rantaan kalaravintola Bassi. Mauno Eventsin toimitusjohtaja Santtu Kiili, tarjoili faktoja siitä, mitä kuluttaja oikeasti lautaselleen haluaa perustuen omien ravintoloidensa tutkittuihin ja testattuihin tietoihin.

Santtu painotti yrityksen tarinoita sekä edelläkävijyyttä. Yrittäjän olisi hyvä tietää jo etukäteen, mitä kuluttajat tulevat haluamaan. Asiakkaat haluavat yhä enemmän räätälöityjä ratkaisuja ja palvelumuotoilun kysyntä kasvaa. Tuloillaan on myös ravintolaelämykset, kuten rennon yhdessäolon fun dining. Yrittäjän kannattaa panostaa sosiaalisessa mediassa julkaistaviin kuviin, se maksaa itsensä takaisin.


 

Kokonaisvaltainen lammasruokaelämys villasukilla


Torstain ohjelmallisen illallisen teemana oli lammas ja pukukoodina villasukat. Tilojen koristelusta huolehti Villapuomi visuals teeman mukaisesti ja pääruokana nautittiin Sipilän tilan luomulammasta. Illallisen yhteyteen oli sovitettu Visit Naantalin FM Aava-Leena Kurjen esitys ” Ruiskyrsää ja piimää – syämisel piäne tauri kuitata” – hauska tarinatuokio ruoka- ja juomatavoista sekä ruokakulttuurin historiasta.
 

Yrittäjän hyvinvoinnin avaimia etsimässä
 

Perjantaiaamu alkoi fysioterapeutti Jaana Niemisen vetämillä konkreettisilla harjoitteilla keskittymiskyvyn parantamiseen. Mukaan saimme nipun ohjeita läsnäoloon ja rentoutumiseen sekä muistutuksen, miten hyvä työvire koostuu pienistä asioista, jotka helposti unohtuvat kiireessä.



MTK-Pirkanmaan hankepäällikön Maija Pispan kanssa mietimme, ovatko hommat hallinnassa ja miten itseään olisi hyvä johtaa. Mikäli haluaa muutosta, pitää asioita alkaa tekemään toisin. Entiseen malliin tehden saa samaa kuin aina ennenkin. Kaikkiin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta tärkeää on vaikuttaa niihin, mihin voimme. Työn palkitsevuus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on lähteä joka päivä pois töistä.
 
Ohjelmamuutoksen vuoksi saimme kuulla yritysesittelyn tapahtumaan osallistuneelta Mira Lindqvistiltä, joka kertoi omasta yritystaipaleestaan. Hän tutustui gluteenittomaan leivontaan, kun hänen tyttärellään todettiin keliakia 2000-luvun alussa. Gluteeniton Leipomo ILONA Lempäälässä sai alkunsa loppuvuonna 2011. ILONAssa halutaan, että myös työntekijät jakavat saman intohimon gluteenittomaan leivontaan, jotta taataan tuotteiden tasaisen hyvä laatu. Alun perin Mira aloitti kaupan ja leipomon yhdistelmällä, mutta leipomo otti kauppaa huomattavasti paremmin ilmaa siipiensä alle. Yritys on kasvanut koko ajan. Tällä hetkellä yritys työllistää 13 henkilöä. ILONA on juuri muuttanut uusiin tiloihin, jotka mahdollistavat tuotannon kasvun. Aivan uusia tuulia tuo maaliskuussa Turkuun avattava franchising leipomo.


Uudistuva ruokasektori


Lipasu Oy sai alkunsa Helsingin yliopiston elintarvikkeiden suunnittelukurssilta, jossa opiskelijoille annettiin tehtäväksi kehittää erityisruokavalioille sopiva tuote palko- tai viljakasveista. Seitsemän opiskelijan ryhmä päätti lähteä kehittämään härkäpavusta jäätelöä, joka olisi vegaaninen, soijaton, gluteeniton ja pähkinätön.
Monien kokeiluiden jälkeen saatiin jäätelölle hyvä maku. Tuotetta testattiin Helsingin ravintolapäivillä, johon jäätelöä valmistettiin reilut 30 kg. Ravintolapäivien palaute oli positiivista sekä kannustavaa ja siitä innostuneena opiskelijat päättivät perustaa yrityksen. Tällä hetkellä tuotantoa olisi saatava lisää, koska kysyntää on huomattavasti enemmän kuin on mahdollisuus toimittaa.

Clewer Oy toimittaa modulaarisia jätevedenpuhdistamoja sekä kiertovesiviljelylaitteita ns. avaimet käteen asennuksena. Toimitukseen kuuluu tärkeänä komponenttina henkilökunnan koulutus.
Projektipäällikkö Leevi Mäenpään esityksessä kävi ilmi, että tarvetta viljellylle kalalle on, koska emme voi pyytää enempää luonnonkalaa, mutta kalan kysyntä kuitenkin kasvaa huimasti. Viljellystä kalasta saadaan erinomaisen hyvä hyötysuhde, kun 100 kg rehumäärällä saadaan syömäkelpoista kalan lihaa jopa 65 kg. Vertailukohtana olivat mm. possu ja lammas, joista samalla rehukilomäärällä saadaan syömäkelpoista lihaa possusta 13 kg ja lampaasta 1,2 kg. Kasvatetun kalan liete voidaan käyttää lannoitteena, eikä siinä ole esim. patogeeneja.

Perjantain viimeisessä puheenvuorossaan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola HKScanista kokosi hyvin yhteen talvipäivien antia kertomalla muuttuvasta suhteestamme ruokaan. Uudistuvassa taloudessa ruoka ei ole vain ravinteita vaan myös kokemuksia ja hyvinvointia. Tulevaisuudessa todennäköisesti tullaan siirtymään massatuotannosta enemmän yksilöllisiin ratkaisuihin ja personoituihin tuotteisiin. Erilaisia netti- ja mobiilipalveluita mm. yksilölliseen ravitsemukseen on paljon ja tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta mitä teemme kaikella niistä saatavalla tiedolla? Ja koska saamme maistella oikeasti 3D-tulostettua ruokaa?



Kirjoittajat Jenni Heikkilä ja Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti