Eläinsuojelulainsäädännöstä ja eläinten hyvinvointituesta

Uusimaaseutu-hanke järjesti Hyvinkäällä koulutuspäivän, jossa ylitarkastaja Helena Hepola Evirasta puhui otsikolla "Nautoja ja lampaita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvonta" ja eläinlääkäri Leena Suojala Tuotantoeläineläinten hyvinvointiyhdistyksen sihteeri otsikoilla "Erilaiset kotieläintiloille tehtävät eläinten hyvinvointitarkastukset." ja "Tietoa uudistuvasta eläinsuojelulaista - mitä on odotettavissa?"

Nauta - eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012
Lammas- eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012.

Vastaavia julkaisuja on myös muista eläimistä. Listaus ja esitteet Eviran sivulla.

Eläinsuojelutarkastuksia on kolmenlaisia:

• otantaan perustuvat, 
• täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastukset
• epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset. 

Kaksi ensimmäistä koskevat tuotantoeläimiä ja kolmas sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä. AVIn eläinlääkärit tekevät täydentävien ehtojen tarkastukset. Puutteet täydentävien ehtojen noudattamisessa johtavat tukisanktioihin. Runsaasti listätietoa Eviran sivuilla.

Tuotantoeläinten otantaan perustuvat tarkastukset. Huom! Tällä sivulla on video tarkastuksen kulusta.
Täydentävien ehtojen valvontakohteet.

Otantaan perustuvissa tarkastuksissa 25 % valitaan satunnaisotannalla ja 75 % riskiperusteisesti.
Vuonna 2012 on tarkastettu vajaa 300 vasikkatilaa (tila jolla on alle 6 kk:n ikäisiä nautoja) ja niissä huomautettavaa löytyi noin 25 %:lta. Yleisimmin huomautuksia aiheuttivat seuraavat puutteet:

• pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
• puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
• vasikoiden pitäminen yksilökarsinassa yli 8 viikkoa 
• liian pienet ryhmäkarsinat
• vasikoiden saatavilla ei ole riittävästi juomavettä

Yli 6 kk ikäisten nautojen osalta huomautuksia aiheuttivat:

• pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
• puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
• puutteellinen sorkkahoito
• nautojen saatavilla ei päivittäin riittävästi juomavettä
• puutteet kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimuksen noudattamisessa

Eläinten hyvinvointituessa huomattava, että eri vuosina ehdot ovat erilaiset. Nykyisin sitoumukset 5-vuotisia. Uuteen ohjelmaan mahdollisesti tulossa 1-vuotiset sitoumukset. Hyvinvointituen ehtojen noudattaminen aiheuttaa tilalla aina lisätyötä. Hyvinvointituen ehdot ovat aina jotain ekstraa voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön päälle. Hyvinvointitukisitoumuksiin liittyvät tarkastukset tekevät ELY-keskuksen tarkastajat.

Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista

Marja Kallioniemen väitöskirja Työhyvinvointi maatiloilla - stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla esitettiin lauantaina 31.8.2013.

teksti perustuu väitöstilaisuudessa käytettyihin puheenvuoroihin ja väitöskirjatekstiin

Väitöskirjan artikkelit perustuvat kahteen aineistoon: TTL:n vuonna 2004 tekemään laajaan puhelinhaastatteluun, jossa oli yli tuhat haastateltavaa ja vuonna 2007 kerättyyn aineistoon, jossa haastateltiin ja havainnoitiin 10 maitotilojen naispuolista yrittäjää. Lisäksi on kirjallisuuteen perustuva artikkeli maatalousyrittäjän stressistä.

Stressin oireiden esiintyminen oli harvinaisempaa maataloudessa kuin muilla työssäkäyvillä. Kuitenkin noin 25 % koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin 20 %:lla oli unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia. Molemmat oireet olivat lisääntyneet verrattuna 1990-luvulla tehtyyn tutkimukseen. Ongelmat ihmissuhteissa perheessä tai tilalla olivat yksi stressin oireita lisäävä tekijä, samoin sairaus tai vamma tai se, että edellisellä kasvukaudella oli tehty yli 2 viikkoa torjunta-aineiden levittämistyötä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan stressiä aiheuttavat taloudellinen tilanne, sää, työskentelyyn liittyvät turvallisuusriskit ja lainsäädäntö ja sen muutokset.

Voimavaratekijöiksi koettiin:

• yrittäjyys
• luonnonläheisyys
• oman arjen rakentaminen

Monissa muissakin yhteyksissä on tullut esille, että ongelmat spv:ssä tai epäselvä työnjako puolisoiden välillä vähentää työhyvinvointia. Jos ihminen kokee panostavansa työhön enemmän kuin kokee saavansa siitä palkkiota (raha tai muu palkkio), alentaa se työhyvinvointia. Työntutkimuksessa oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat keskeistä työhyvinnoinnin kokemisessa.


Naisilla on maatiloilla merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin edistäjinä, yhteisöllisyyden rakentajina ja  yleensäkin kestävän maatalouden toimintatapojen edistäjinä. Pitkät välimatkat, omavaraisuuden korostaminen, kirjoittamattomat säännöt hyväksytyistä toimintatavoista ja perinteet voivat estää töiden järjestämistä halutulla tavalla muuttuneissa olosuhteissa.

Maatiloilla naisten tapaturmista 76 % tapahtuu kotieläinten hoitotöissä ja erot eri tilojen välillä ovat suuria. Tapaturmien vähäisyys yhdistettiin seuraaviin asioihin:

• luottamuksellinen suhde eläinten kanssa
• tieto eläimen luontaisesta käyttäytymisestä
• lempeät rutiinit ja kiireettömyys hoitotöissä
• navettaolosuhteet eläimelle viihtyisät ja selkeät
• eläinten luontaisen käyttäytymisen ja ihmisen ja eläinten positiivisen vuorovaikutuksen edistäminen

 Kaikenkaikkiaan siis taitavalla eläinten käsittelyllä on suuri merkitys. Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat osa vastuullista elintarviketjua.

Linkki MTT:n Tiede-julkaisuihin, josta myös tämä väitöskirja löytyy  
Well-being at work on farms in Finland : stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms, Kallioniemi Marja 2013. 

Aikaisemmin MTT:n Kasvua sarjassa julkaistu samaa aihetta käsittelevä 
Naisten näkökulma maatilan työturvallisuuteen ja hyvinvointiin, Kallioniemi Marja 2009.

Uusmaalaisilla luomutiloilla nähtyä

Huomisen hämäläinen maatila ja Maatilat menestykseen hankkeet järjestivät yhden päivän tutustumiskierroksen itäiselle Uudellemaalle pe 26.7.2013.

Kävimme Harri Laineen luomutilalla, Bosgårdin kartanossa ja Malmgårdin kartanossa.

Bosgårdin kartanon kotisivut

Bosgårdissa ollaan hyvin omavaraisia ravinteiden suhteen. Karjalle ostetaan tilan ulkopuolelta vain kivennäisiä. Kaikki muu tulee tilan sisältä. Charolais- emolehmäkarja  ja lihaksi kasvatettavat vasikat ruokitaan säilörehulla, kotoisella viljalla ja härkäpapua käytetään valkuaistäydennykseen. Kesällä eläimet laiduntavat. Tilalla on myös luonnonlaitumia. Pelloilla käytetään lannoitteena oman karjan lanta.

Jauhettua härkäpapua

Tilalla on usean vuoden ajan harjoitettu lihan suoramyyntiä. Liha on myyty pääosin valmiina paketteina, jossa on puolet jauhelihaa ja puolet paisteja ja muita arvo-osia. Nyt sukupolven vaihdoksen ja tilan yhtiöittämisen myötä toimintaa on laajennettu juhla- ja kokouspalveluihin sekä  perustettu tilalle oma myymälä. Tilalla järjestetään myös erilaisia kursseja ja tapahtumia ja tilan alueella on luontopolku.

Tilalla käytetään omalta tilalta saatavia raaka-aineita ja lähiseudun tuotteita. 

Luontopolun kyltit kertovat myös maataloustuotannosta ja alueen historiasta

Kanttipaalain ja apevaunu. Eläimet kuivitetaan oljella. Säilörehun tekee urakoitsija.

Laineen tila

Tilalla viljellään hyvin monipuolisesti eri vilja- ja valkuaiskasveja. Tilalla on vilejelyssä peltoja kahdessa eri paikassa, etäisyys vajaa 40 km. Viljelykierto rytmitetään niin, että esim. puinnit voidaan hoitaa ensin toisessa paikassa ja sitten toisessa.

Ruista kauimmaisilla lohkoilla.

Spelttiä

Rikkaäes. Tila tuo koneita ulkomailta.

Kosteikko ylläpitämässä kasviston ja linnuston monimuotoisuutta 

Tilalla kokeillaan soijan viljelyä. Viime vuonna on saatu puitavaa satoa, tänä vuonna kylvö viivästyi siemenen saannissa olleen ongelmien vuoksi ja kasvusto on vielä varsin lyhyttä.

Tilalle on valmistumassa jatkojalostus- ja suoramyyntitilat. Oman tilan tuotteita jauhetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Tavoitteena monipuolinen tuotevalikoima: herne, härkäpapu, lupiini, speltti, soija ja tavanomaiset viljat.

Malmgårdin kotisivut

    Malmgårdin linna, johon pääsee tutustumiskierrokselle ja josta osa toimii perheen kotina.  Linnassa käy kesäkautena yli 10 000 matkailijaa.Tilalla toimii myös panimo.

Emmer on muinaisvehnää. Tilalla suositaan vanhoja viljoja.

Molemmat kasvinviljelytilat pitivät luomuviljelyssä tärkeänä rikkakasvien torjunnan onnistumista ja oikea-aikaisia viljelytoimenpiteitä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää juuririkkakasvien torjuntaan.

Kaikki kolme tilaa olivat löytäneet oman tapansa toimia ja noudattivat valitsemaansa strategiaa sekä hyödynsivät olemassa olevia vahvuuksia.

Västankvarn peltopäivä 11.7.2013

Peltopäivä järjestettiin tänä vuonna jo neljännen kerran Västankvarnin koetilalla Inkoossa. Peltopäivä on erityisesti kasvinviljelyn ammattilaisten tapahtuma, mutta hyvin vastaanotettiin myös asioista vähemmän tietävä ja kokemattomampikin tapahtumavieras. Peltopäivän tämän vuoden pääteemana oli sänkimuokkaus. Muita teemoja olivat: maan rakenne, kasvinsuojelu, viljalajikkeet, syys- ja kevätöljykasvit, ja energia-asiat. Koko päivän kuultavana oli myös monipuolisesti asiantuntijaluentoja, joissa aikaa oli varattu myös keskustelulle. Tapahtumassa oli laajasti näytteilleasettajia, kasvinviljelijän yhteistyöverkostosta ja asiantuntijapalveluista aina rahoitukseen ja markkinoihin asti.

Tapahtuman järjestäjinä toimi Västankvarnin koetila, Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Etelä-Suomi. Tapahtuma oli ilmainen ja aurinkoinen sää suosi järjestäjiä ja vierailijoita, joita tapahtuma varmasti keräsikin odotusten mukaisesti.

Vaikka tapahtuma-alue oli laaja, oli se rakennettu kuitenkin selkeästi ja melko lyhyillä välimatkoilla. Kauempana sijaitseville öljykasvikoekentille oli järjestetty bussikuljetus kulkemaan nonstop, minun aikataulu ei kuitenkaan sopinut tämän bussin kanssa yhteen, ja joudun tyytymään öljykasvien osalta näyttelyalueella olevien esittelypisteiden antiin.

Virallisissa lajikekokeissa esiteltiin yli 100 viljelykasvia, kuten viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit (herne ja härkäpapu) ja maissit. Nähtävissä oli myös eri menetelmien ja käsittelyjen vaikutukset sadonkehitykseen, viljojen ja öljykasvien kasvinviljelytekniikkakokeita, kasvinsuojelu- peittaus ja siemenmääräkokeita asiantuntijoiden esitteleminä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näyttelyssä oli myös laaja konekenttä, jossa mahdollisuus tutustua peltoviljelyn eri työvaiheiden koneisiin ja uutuuksiin. Työnäytöksissä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin sänkimuokkaustekniikoihin.  Alueella oli mahdollista testata omaa taloudellista ajoa ja polttoaineen kulutusta traktoriradalla paaliensiirto tehtävää suorittaen. Traktoriin oli asennettu mittari, joka mittasi polttoaineen kulutusta tehtävän aikana. Tällaisilla kokeilumahdollisuuksilla saadaan ihmiset paremmin miettimään omaa toimintaansa, kun he pääsevät itse tekemään ja saavat toiminnastaan palautteen. Myös radan suorittaminen oli jo varmasti mukava kokemus itsessään.

 

Maan rakennetta havainnollistamaan oli kaivettu miltei kaksimetrinen maakuoppa, jossa Helsingin yliopiston professori Laura Alakukku esitteli maan rakennetta. Valokuvassa alla näkee kuinka rehukasviksi käytettävä sinimailanen on kasvattanut juurensa.  Maan mekaaninen muokkaus on pika-apu maan tiivistymisessä, mutta maan rakennetta parantava kasvi on kestävämpi ratkaisu. Sinimailanen sopii juuri hyvin tiivistyneen maan parannuskasviksi vahvan juuristonsa vuoksi.

 

 

ProAgrian neuvontaosastolla oli esillä kasvinsuojeluruiskun suuttimia. Paikalla pääsi ihan konkreettisesti näkymään millaisen pisaran suutin saa aikaiseksi ja millaiseen ruiskutukseen se sopii.

 

 

 

Yksi mielenkiintoisista ja itselleni uusi tuttavuus oli öljyhampunviljely. Finola on Suomessa jalostettu hamppulajike. Se sopii perinteiseen viljelyyn, erinomaiseksi vuorottelu- ja esiviljelykasviksi, koska sen käsittelyssä käytetään samanlaisia työvälineitä kuin esimerkiksi viljan viljelyssä. Siitä saatavista siemenistä voidaan kylmäpuristaa terveellistä öljyä tai kuoritut siemenet sopivat sellaisenaan ruuanlaittoon.

 -Leenamaija-

Farmari 2013

Farmari 2013 järjestettiin Seinäjoella 3-6.7.2013 laajalla ja monipuolisella alueella keskellä kaupunkia.

Kotieläinosastot ja kotieläinteknologia olivat laajasti esillä ja kotieläinosastoilla oli useita kehiä, joissa kilpailtiin ja pidettiin erilaisia esittelyjä ja esityksiä lähes taukoamatta.

Päivittäin kehässä esiteltiin myös keinosiemennyssonneja. Kuvassa Uudis-Savikkolan Ansio A 45065D.  Esittäjä tuoteryhmäpäällikkö Mikko Säynäjärvi VikingGenetics.

Kilpailujen tulokset ja kuvia eri päivien tapahtumista Farmarin omilla sivuilla.

Junior Handlerit kisasivat lihakarjan tai lypsykarjan kanssa.

Lannankäsittelyn erilaiset vaihtoehdot ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia. Pellon Groupin osastolla oli esillä MTT:n ja PellonGroupin yhteistyönä kehitetty Biosampo - hajuton jatkuvatoiminen lannankäsittelytekniikka sikatiloille. Lanta jakautuu noin 85 % nestefraktioon, joka sisältää typpeä ja 15 % fosforipitoista kuivafraktiota. Kehitystyö menentelmän soveltamiseksi myös nautatiloille jatkuu.

Neuvonta ja tutkimus olivat esillä useissa pisteissä. Omaa tietämystään pääsi kartuttamaan keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa ja useilla osastoilla oli myös keskustelujen herättämiseksi erilaisia tunnistamistehtäviä tai kyselyjä.

Vasemmalla timotei ja oikealla ruokonata. Ruokonata on selvästi karheampi.

Seosrehun tekemiseen liittyen ProAgrian osastolta poimittua:

Luonnospiirustuksia erilaisista navetta- ja muista  tuotantorakennuksista oli esillä useammallakin osastolla.

 Työtehoseuran maataloustiedotteet vuodelta 2012 ja 2013 :

• Kuivituskäytännöt uusissa pihattonavetoissa osa 1: kylmäpihatot ja verhoseinäpihatot, Alasuutari Sakari
• Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä, Lea Puumala ja Reetta Palva
• Vasikoiden hoitotyö eri kasvatusympäristöissä, Reetta Palva ja Tea Elstob
• Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi - käytäntöjä ja kokemuksia maitotiloilta, Lea Puumala ja Reetta Palva

Joitain pomintoja tiedotteista
Kuvituskäytännöt: 

• yli 50 le pihatot, kyselyn mukaan 1/3 koneellinen kuivitus ja 2/3 kuivikkeen levittäminen käsin
• viileissä pihatoissa yleisin kuivikemateriaali on turve (50 %), seuraavana kutteri (30 %) 
• parret puhdistetaan 2 krt/vrk (40 %), 2-4 krt (40 %) ja 4-6 krt (20 %)
• kuiviketta levitetään yleisimmin 2 krt/vrk (60 %) 
• kerralla levitettävän kuivikkeen määrä vaihtelee tilalta toiselle alle 2 litraa/parsi 10-20 litraan/ parsi

Eläinten ja navetan puhtaanapito:

• utareet puhtaimmat tiloilla, joilla käytettiin päivittäin noin 1 kg:n verran kuiviketta/parsi/vrk
• runsaimmin kuivikkeita käyttävillä tiloilla lypsytyö sujuvaa ja nopeaa
• ritilänavetoissa, joissa lanta poistettiin raapoilla tai lantaraapparoboteilla usein lehmien jalat olivat yleensä suhteellisen puhtaat
• automaattilypsytiloilla utareiden ja jalkojen puhtaus erityisen tärkeää
• automaattilypsypihatoista yli 40 % lantakäytävät puhdistettiin vähintään 12 krt/vrk

Vasikoiden hoito:

• vasikoiden kasvatus viileässä ja erillään muusta karjasta vähentää tautipainetta ja tarjoaa vasikoille parempaa hengitysilmaa
• iglukasvatuksen haasteita hoitotöiden sujuvuus yleensä ja talven olosuhteet hoitajan kannalta
• lämpöliivien käyttö ainakin talvella pienillä vasikoilla 
• runsas olkikuivitus

Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi:

• eläinten ja eläintilan peruspuhtaus
• lypsyrutiinit
• maidon hinta ja hyvälaatuisen elintarvikkeen tuottaminen motivoivat E-luokan maidon tuottamiseen

Maatalouden merkitys maailmalla ja Suomessa, juhlapuhe professori Jukka Kola: 
 - tuotetaanko ruoka Suomessa vai tuodaanko ruoka Suomeen; kotimaisuus, rehuvalkuaisen omavaraisuus, lähiruoka ja luomutuotanto, ruokaturva, eläinten hyvinvointi, maisema.
-  maatilojen kehitysurat: KK-, MM- ja VV-tilat

• kustannustehokas kilpailukyky
• monipuolinen maaseutuyrittäjyys
• vähittäinen vetäytyminen 

- tärkeitä asioita ammattitaito ja yrittäjyys, kysyntä ja kilpailukyky, markkinaosaaminen
- tutkimus, koulutus, neuvonta ja osaaminen sekä näiden vaikutus kannattavuuteen ja kilpailukykyyn

Suomen lehmä -työpaja Ahlmanilla

MTT, HY ja Suomen Pienjuustolayhdistys ry järjestivät perjantaina 7.6 työpajan Suomen lehmästä EU-nimisuojattu brändi.

Erkki Vasara totesi avauksessa, että pienjuustoloita on noin 60 kpl: näistä suurin osa tekee tuorejuustoja. Noin 10 kpl tekee kypsytettyjä juustoja. Samoin jäätelön valmistajia on kymmenisen kappaletta, levitteiden valmistajia joitakin. Lähes kaikki käyttävät raaka-aineena lehmän maitoa, vuohenmaitoa käyttää noin 10 toimijaa ja lampaanmaidosta on tehty kokeiluja.

Brändin merkityksestä puhuivat Jaana Lamppu-Blick ja Aino Krohn, Ainos oy:stä. He suosittelivat kesälukemiseksi kirjaa Sinisen meren strategia.

EU:n nimisuojaa käsittelivät sekä Marjo Särkkä-Tirkkonen HY:stä että Mika Varjonen Evirasta.
Nimisuojassa on kolme tasoa Suojattu alkuperänimitys (SAN), Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja Aito perinteinen tuote (APT).  Kaikki nimisuojatut tuotteet löytyvät DOOR-tietokannasta.
Lisätietoja järjestelmästä esim. Eviran sivuilta.

Tuomo Tupasela kertoi aistinvaraisten tutkijoiden ryhmittymästä. Hän korosti myös ruokamatkailun merkitystä ja mahdollisuuksia.

Juha Kantanen korosti verkostojen merkitystä: kasvattajat - jalostajat - kauppa -kuluttajat on saatava tietoisiksi toisistaan ja tekemään yhteistyötä. Pk-yrittäjyys on yksi keino listätä maaseudun elinvoimaisuutta. Mtt:n Suomen Lehmä Brändi -hankkeessa on aiheena perimän tutkiminen, maidon koostumukseen ja juustoutumisomaisuuksiin liittyvät asiat. ruokinnan optimointi rodulle sopivaksi, tuotannon ekologisen jalanjäljen mittaaminen ja Green Care.

Lähiruokaa ja luomua

Lähiruoka- ja luomumessut messukeskuksessa olivat 26.4. - 28.4. 2013.
Paikalla oli  tuottajia sekä alan muita toimijoita eri puolelta Suomea.

Aitojamakuja-sivusto esittelee paikallisen ruuantekijöitä ja auttaa löytämään tuottajia ja tuotteita 
sivustosta tehty myös esittelyvideo.

Luomun juuret on Pro Luomu ry:n toteuttama kampanja, joka tekee luomutuotannon periaatteita ja käytäntöjä sekä luomuruoan tuottajia tutuksi kuluttajille.

Ruoka-Suomi teeemaryhmän sivustolta monenlaista alaan liittyvää tietoa. Tällä hetkellä etusivulla listaukset lähiruokakaupoista maakunnittain ja elintarvikeyrittäjyyteen liittyvistä tilaisuuksista.

Oppilaitoksista paikalla oli mm Perhon ravintolakoulu

Vuoden lähiruokateko-palkinnon sai Heikki Ahopelto ja kunniamaininta myönnettiin Herttoniemen Ruokaosuuskunnalle. Heikki Ahopelto tunnetaan Armasperheestä ja Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on Kaupunkilaisten oma pelto -projekti.

Messuilla tein tietysti myös ostoksia. Kolatun juustoa,  kainuulaista kyytönmaidosta tehtyä juustoa ja mansikkalimonadia.

Ensivuonna messut ovat 11-13.4.2014. 

 

Tutkimustiedon avulla kohti uusia käytäntöjä: tomaatin alhainen hiilijalanjälki ja kotimaiset palkokasvit hyviä valkuaislähteitä

Lepaan tomaatin alhainen hiilijalanjälki.
Uusiutuvan energian käyttö kasvihuoneen lämmitykseen ratkaisevassa roolissa. 
 Lainaus HAMKin tiedotteesta:
 "Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä kasvatettavan Lepaan tomaatin tuotannon hiilijalanjälki näyttää muodostuvan ennätyksellisen pieneksi. Satokaudella 2013 - 2014 tavoitellaan sitä, että kilo Lepaan tomaattia synnyttäisi vain 700 gramman suuruisen hiilijalanjäljen. Lepaan tomaatin hiilijalanjälki lähestyy espanjalaista tomaattia."

 Kotimaiset palkokasvit voivat päihittää tuontisoijan  
Härkäpavun, herneen, lupiinin ja rypsin ja rapsin mahdollisuudet ovat suuret. 
Lainaus MTT:n tiedotteesta: 
"Kotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevaisuudessa korvata rehuissa käytettävän tuontisoijan.  Typpilannoitteiden ja soijan korkea hinta kannustavat kotoisten palkokasvien viljelyyn. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja ratkaisuja maatiloilla ja koko tuotantoketjussa. Soijan voi jo korvata kokonaan märehtijöiden rehuissa. Haastavampaa korvaaminen on yksimahaisten ruokinnassa. OMAVARA-hanke kuitenkin paljasti, että soijaa voidaan merkittävästi korvata myös yksimahaisilla."

- Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa OMAVARA-hanke

Sarka-messut 2013

Sarka-messut järjestettiin Seinäjoella 1.-2.2.2013. Messuosastojen teemoina olivat tänä vuonna maatilarakentaminen, metsä ja energia. Eläinnäyttelyinä nähtiin ayrshire winter show sekä hereford show 2013. Teemaan liittyen messuilla oli myös ohjelmaa sekä seminaareja.

Sikaseminaarissa yhtenä aiheena oli se missä mennään hyvinvointituen valmistelussa seuraavalle tukikaudelle. Esitettyä:

• uudistettua tukea voidaan hakea vuodeksi 2015 (myöhästyy)
• perusasioihin ei tule suuria muutoksia
• tukiin mukaan siipikarja sekä lampaat ja vuohet
• lisäehtoja poistuu ja tarkentuu (esim. virikeasioihin tarkennuksia ja siirtyy perusehtoihin ja yhteys ulkoilmaan -kohta poistuu)
• uusia lisäehtoja ei suunnitteilla
• ehdotuksia tuen kehittämiseen otetaan vastaan (helmikuun 2013 loppuun)

Ayrshire winter show:

Messuisäntä Jone Nikula mukana palkitsemassa grand championia

"Ookko kunnos?" Maatilayrittäjien hyvinvointihankkeen loppuseminaarissa puhuivat mm:

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko:

• työn fyysisyys on vähentynyt, mutta henkinen kuormittavuus on lisääntynyt
• voimavaroja arjessa voivat olla: työn merkittävyyden kokeminen, yhteiskunnan arvostus, työn ja vapaa-ajan erottaminen, perhe ja ystävät, riittävä lepo ja riittävä toimeentulo sekä harrastukset
• tällä hetkellä noin 40% maatalousyrittäjistä on työterveyshuollon piirissä
• mm. SeAMK kouluttaa työterveyshoitajia, jotka ymmärtäisivät myös maatalousalaa (tehdään yhteistyötä eri yksiköiden välillä)
•  hankkeet täydentävät työterveyspalveluita --> myös niiden päättymisen jälken voi jäädä jotain "elämään" kuten ProAgrian voimavarariihi 

 Messuisäntä Jone Nikula:

•  korosti asenteen ja itsetuntemuksen merkitystä ja kiteytti puheensa lopuksi sanoihin "Ensin kannattaa katsoa peiliin, sitten ympärille ja lopuksi, aina eteenpäin."

- Annika

Toimeksiantoja opiskelijoille

Opiskelijat tekevät osana opintojaan erilaisia oppimistehtäviä ja projekteja.  Lehtori Katariina Mannin opintojakson Maidon- ja naudanlihantuotannon kehittäminen ja tutkimus opiskelijat saivat valita omat tehtävänsä seuraavista aiheista. 

 Teemana Maidon- ja naudanlihantuotannon kehittäminen Hämeen alueella

1. Ehdotus ruokintateknologiaratkaisusta Mustialan opetusmaatilan uuteen navettaan 

Tavoitteena mahdollisimman pitkälle automatisoitu ruokinta ja vähäinen työnmenekki eläinten ruokinnassa. Kiinnitä huomiota järjestelmän toimintavarmuuteen ja selvitä tarvittava varajärjestelmä. Selvitä hankinta- ja käyttökustannuksia.

2. Maitobaari ja paikallisia lähituotteita Mustialan opetusmaatilalta

Maidon ja muiden tuotteiden suoramyynti.

3. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen maitotilalla tai nautatilalla

 Typpi- ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen (herne, härkäpapu, apilat, sinimailanen jne. käyttö joko säilörehuna tai herneen ja härkäpavun osalta väkirehuna).  

Kerää tilaesimerkkejä hyvistä käytännöistä tiloilla. Selvitä sekä kasvin viljelytoimet, sadon korjuu ja varastointi sekä käyttö ruokinnassa.

4. Kannattavan investoinnin edellytykset

Selvitä kannattavan investoinnin edellytykset joko maitotilalla tai nautatilalla; esimerkkinä todellinen tila.

Käytä apuna MaitoManagement 2020 hankkeen pikatestiä

http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/tilan_talouden_arvionnin_avuksi_nettisivuille.pdf 
tämä linkki ei tällä hetkellä toimi, selvitellään.

Hankkeen pääsivu

5. Eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen

Tarkastele karjan eläinten hyvinvointia navetassa.

Kirjaa ylös havaitsemasi asiat, käytä apuna myös valokuvia.

Kerro esimerkkejä karjassa käytössä olevista hyvistä käytännöistä ja tee tarvittavat parannusehdotukset.

Kirja Jan Hulsen Lehmähavainnot

Kirja Utareterveys / Hedelmällisyys toim. Maria Tirkkonen

Kirja Vasikasta huippulypsylehmäksi

Tarkastele asiaa myös eläinten hyvinvoinnintuen hyödyntämisen näkökulmasta

http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/elaintenhyvinvoinnintuki.html

 Opiskelijat saivat valita mihin aiheisiin he ryhmissä tarttuisivat. Valituiksi tulivat  molemmat opetusmaatilaan liittyvät aiheet ja eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin parantamista tarkastelee kaksi ryhmää. Toinen Mustialan opetusmaatilan navetassa ja toinen maakunnassa. 

Työt ovat parhaillaan meneillään ja ne esitellään helmikuun 20 pv opiskelijaryhmässä ja niistä julkaistaan  yhteenvedot sen jälkeen.

Kuvat Mustialan opiskelijat 2013, Mustialan opetusmaatilan navetta.