ILMASE – Ilmastonmuutos ja maaseutu – hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 10.3.2014

ILMASE – Ilmastonmuutos ja maaseutu – hankkeenloppuseminaari Hämeenlinnassa 10.3.2014.

Seminaaripäivä oli tiivispaketti informaatiota ja hyvää keskustelua. 

Ensimmäisestä alustuksesta vastasi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, joka sai yleisön heti mukaansa sekä aktiivisesti esittämään kysymyksiä sekä kommentteja tulevasta ohjelmakaudesta. Tämän jälkeen maanviljelijä Markus Eerola Hyvinkäältä pohti miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.  Hänen viisi teesiään olivat että maan hyvä rakenne auttaa sopeutumaan muutoksiin, kasvinjalostus on tulevaisuudessa avain asemassa, tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyötä tulee lisätä, pyritään avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lopuksi hän toivoi vielä maanviljelijöitä toimimaan enemmän yhtenä kenttänä.

Liisa Pietolan MTK:sta aiheena oli Ilmastoviisas maatalous ja MTK. Pietola peräänkuulutti järkevyyttä päästöjen laskentaan ja ylipäätään päästölaskennnan kehittämistä. Maatalous on sektori, jonka päästöjä ei voida juurikaan vähentää sillä laskentakaavalla mikä nyt on vallalla. On tärkeää luoda kannustava ilmapiiri olla ilmastoviisas: tätä ei tehdä luomalla mahdottomia päästötavoitteita – Suomessa on vettä myös tulevaisuudessa, mutta on huolehdittava tulvasuojelusta, peruskuivatuksesta ja viljelyvarmuudesta. Myös teknologia sallii vähennetyn maanmuokkauksen. Pietola kiteyttää, että hyvä sato on hiilinielu. Tätä ei kuitenkaan oteta huomioon tämän hetkisessä päästölaskennassa. Kestävä tehostaminen on osa ilmastoviisasta maataloutta hän kiteytti.

Ohjelmasta poiketen MMM:n Marja-Liisa Tapio-Biström antoi vastineen MTK:n Pietolalle, siitä, mitä MMM ajattelee ilmastonmuutoksesta sekä uudesta ohjelmakaudesta, mihin uusi ohjelmakausi pyrkii ilmastokysymysten osalta. Tapio-Biström lupasi kuivaa esitystä uudesta ohjelmakaudesta alkusanoissaan, mutta joskus kuivakin on mielenkiintoista kun taas avattiin hieman uuden ohjelmakauden ”mysteeriverhoa”. Yhteenvedoksi Tapio-Biström mainitsi että uudella ohjelmakaudella ympäristö ja ilmastonmuutoksen läpileikkaavus tulisivat painottumaan enemmän, vastuu ympäristön hoidosta tulisi olla muussakin kuin ympäristökorvauksessa. Ympäristötukea on hallitusohjelmassa ajateltu kohdennettavan alueellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Alueellista kohdentamista olisivat mm. ravinteiden tasapainoinen käyttö, ympäristöhoitonurmet sekä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys.

Työpajojen antia esittelivät hankevastaavat Riitta Savikko sekä Sari Himanen MTT:ltä. Hanke oli koko Suomen kattava ja työpajoja järjestettiin yhteensä 12, kahdellatoista paikkakunnalla Rovaniemeltä Hyvinkäälle ja Seinäjoelta Nurmekseen. Työpajojen lisäksi hankkeesta valmistui ilmastonmuutos-aiheisia tietokortteja otsikoilla esimerkiksi kohti kestävämpää kotieläintuotantoa, maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, maatilan aurinkosähkö jne. 

Savikon ja Himasen puheenvuoron jälkeen nuorten visioita maatalouden tulevaisuudesta esittelivät HAMK Mustialan agrologiopiskelijat Nikas Maisi ja Oskari Virtanen,  poikien visioista paistoi usko maatalouden jatkumiseen ja pysyvyyteen höystettynä ehkä hienoisella naiiviudella. Tässä tilanteessa naiivius ja usko on vain hyvästä, se on yksi voima jolla asioita saadaan muuttumaan, kun uskalletaan lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Yleisö selkeästi huomasi tämän ja nuoret saivat erinomaista palautetta yleisöltä, ylipäätään vahvistusta siihen, että nuorissa todella on maaseudun tulevaisuus.  Olihan yleisössä myös niitä, jotka halusivat ampua alas lähes jokaisen Maisin ja Virtasen vision, sillä että mikään niistä ei tule onnistumaan - mutta jos jokainen nuori maaseutuyrittäjänalku ottaisi näistä negatiivissävytteisistä neuvoista vaarin ja muuttaisi kaupunkiin kerrostaloyksiöön, olisi maaseutu vieläkin tyhjempi jo nyt - unelmat ovat inspiraation ja innovaation lähde.

Olga Temosen loppuyhteenveto oli innostava ja monin kohdin osuva. Temonen kuvaili itseään harraste-wannabe-maanviljelijäksi, mutta oli hauska huomata, kun kyseessä on kuitenkin julkisuuden henkilö, miten erinäisiin asioihin yleisö pyysi häntä ottamaan kantaa ns. asiantuntijan ominaisuudessa. Temonen hoiti molemmat roolinsa hyvin ja totesi olevansa samalla myös se taho, joka puhuu asiakkaan ominaisuudessa toisille asiakkaille lähiruoan ja ylipäätään suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon tärkeydestä ja laadusta. Tästäkin aiheesta yleisö pyysi Temosta viemään hyvää sanomaa eteenpäin entistäkin voimakkaammin.

Tilaisuus oli kaikin puolin sekä informatiivinen että kiinnostava. Yleisö oli kiitettävästi mukana ja päivästä jäi positiivinen vaikutelma.

kuva: Riitta Savikko/MTT:n arkisto / ILMASE

-Sanna-