Luonnontuotealan uusia avauksia

Luonnontuoteala on ollut ja on edelleenkin voimakkaasti nousussa, alan trendien ja uusien mahdollisuuksien myötä on syntynyt lisää uusia tuoteinnovaatioita sekä yrityksiä. Yhteistyö alan toimijoiden kesken on tiivistynyt. Uusia kasveja ja tuotteita tuodaan nouseville markkinoille sekä kotimaahan että vientiin.

Koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan ja toivotaan lisää  edelleen monen asian suhteen. Verkostoitumiseen, markkinointiin, tiedotukseen sekä vientiin panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti. Digitaalisuus on myös otettu hyvin käyttöön luonnontuotealalla.

Luonnontuotepäivät järjestettiin jo 20. kerran.

Tänä vuonna Joensuussa järjestetyssä seminaarissa alan toimijoiden aktiivisuus, verkostoituminen ja innostus asiaa kohtaan näkyi selkeästi seminaarin ilmapiirissä. Seminaari toimii vuosittaisena kohtaamis-paikkana sekä toimijoiden, maakuntien ja luonnontuotealan eri osa-alueiden välisenä yhteistyön vahvistajana.

Tavoitetilaa hahmoteltiin mustikan muodossa.

Luonnontuotepäivillä käsiteltiin alan tutkimuksen, kehittämistyön ja yrittäjyyden ajankohtaisia aiheita. Esillä olivat mm. raaka-aineketjujen kehittäminen, villiyrttien talteen-otto, liiketoiminta ja tuotekehitys esim. sienien ja suokasvien osalta, mahlantuotanto, marjaklusteri, luonnonkosmetiikka, terveys-tuotteet, eläintuotteet, luontomatkailun ja luonnontuotteiden markkinat maailmalla sekä monia muita mielenkiintoisia aiheita. Yritysesittelyt toivat osaltaan hyvin esille alan monipuolisuutta. Seminaarissa syntyneistä keskusteluista sai moni välineitä ja tietoa mukaansa käytännön työhön. Seminaarin antina ponnahteli myös uusia ”ahaa –elämyksiä” ja avautui uudenlaisia näkökulmia. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy runsain mitoin, win-win -periaatteen tavoin ja hyödyin voi rakentua kanavia verkostoitua jopa läpi Suomen, vientituotteen kyseessä ollen kansainvälisestikin.

Marjaklusteri: yritysten ja organisaatioiden yhteistyöverkosto

Uuselintarvikkeet ja käyttöluvat

Uusi elintarvikelaki on tuonut paljon haasteita uusien kasvien tai kasvienosien markkinoille tuomisessa. Uuselintarvikkeet ja käyttöhistoria herättivätkin seminaarissa paljon keskustelua.
Eviran edustaja Anna Mizrahi kertoi asiasta käytännönläheisesti. Uusia käyttölupia voi hakea, jos käyttöhistoriaa ei ole.
Mizrahi kehottikin hakemaan mahdollisuuk-sien mukaan lupia jo ennen päätöksenteon siirtymistä vuonna 2018 EU -tasolle. Käyttöhistoriatietoja kerätään ja päivitetään Eviran sivuille.

Lisätietoja: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/  

Miksei sienituotannon kaupallistaminen ole saanut siipiä alleen?
Sienituotannon kaupallistamisessa on haasteensa. Ongelma pohjautunee vielä ajatusmalleihin -ei nähdä, että metsissä voitaisiin tehdä tällaista tuotteistamista. Seminaarissa todettiin, että arvoketjuun tarvitaan vielä tämä palikka, jolla markkinoidaan metsänomistajille sienien ym. vastaavien luonnontuotteiden viljelymahdollisuuksia. Jokamiehenoikeus on myös iso asia Suomessa, jota ei haluta rajata pois. Jokamiehenoikeudet rajautuvat pois viljelyn myötä; tällä voi olla vaikutusta siihen, että viljelyalueita ei perusteta.

Sieniä menee paljon vientiin, esim. Italia, Ranska, Sveitsi, myös Kiina ja Japani ovat kiinnostuneita. Kysyntää siis on. Seminaarissa mietittiin sitä, miksi Suomessa sienet eivät ole niin arvossaan ja mitä sille voisi tehdä. Puhuttiin mm.  päivitetystä metsäsuunnitelmasta, sientenviljelystä biotalouden toimenpiteenä, ns. maatalouden viemisestä metsäpuolelle, lisätuloista puutuotannon ohella, innovatiivisista ja laadukkaista tuotteista (esim. lääkinnälliset), luonto- ja luonnontuotteet –yhdistelmästä luonto- ja ruokamatkailumahdollisuuksina.

Sienistä ja suokasveista uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa 
Ruokasienten ohella erikoissienten kuten lääkinnällisten sienten markkinat ovat maailmalla suuret. Sienitutkimus ja alan liiketoiminta ovatkin vilkastuneet viime vuosina. Hankkeilla kehitetään viljely-menetelmien lisäksi sienten jatkojalostusta elintarvikkeiksi, ravintolisiksi sekä ainesosakäyttöön. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa pakuri ja lakkakääpä. Suokasveista on Suomessa tähän asti hyödynnetty marjojen ohella lähinnä kihokkia ja suopursua. Soiden kasvilajistossa on kuitenkin runsaasti vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden selvittämiseen on nyt tartuttu. Potentiaalisille lajeille etsitään erilaisia käyttö- ja jatkojalostusmahdollisuuksia.

Suokasveista kartoitetaan kosteikkokasvien käyttömahdollisuuksia ja nykyistä käyttöä Suomessa sekä ulkomailla (SUOKAS  –hanke). Kosteikkokasvien käyttömahdollisuuksia tukevat mm.  kasvien hoitavia ja terveyttä tukevat ominaisuudet.  Kehittämis- ja tutkimustarpeita on edelleen kasvien matkalla jatkojalostuksen kautta elintarvikkeiksi, kosmetiikkatuotteiksi tai jopa lääkeaineiksi. Suokasveista löytyy myös sopivia uutteina tai öljynä käytettäviksi karkotteina, tai jopa kasvinsuojeluaineena, eläimille on myös jo omia lääkinnällisiä tuotteita mm. ruhjeisiin. 

Kulutuskäyttäytymisen megatrendejä

Tulevaisuuden elintarvikkeet

 - tuotteet, trendit, markkinat

Mm. raaka-ainetuotannon kasvattaminen, logistiikka, poiminta ja kerääminen sekä lait ja asetukset tuovat omat haasteensa. Mutta vaikka haasteita on - Suomessa on alalla potentiaalia!

Tuotteistamiseen panostaminen (myös brändit, ulkonäkö, pakkaukset, palvelut, viestinnän muodot) kohderyhmien mukaan on entistä tärkeämpää. Asiakkaiden vaatimukset juuri hänelle sopivaan tuotteeseen tai palveluun ovat kasvaneet. Tuotekehitykseen tulee panostaa edelleen. Vientituotteina ovat nousseet esimerkiksi sienet, marjat ja hunaja. Tulevaisuuden trendejä mukaillen uusille innovaatioille on kysyntää.

Tulevaisuuden elintarvikkeet -kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot -hankkeen Riitta Kinnunen (PIKES) kertoi Luonnontuotepäivillä tiedonvälityshankkeesta elintarviketoimialan kehit-tymisen edistämiseksi. Hän esitteli myös maailman suurimmilla ruoka-alan messuilla SIAL –messuilla (Pariisi, Ranska) esille tuotuja uusia innovatiivisia tuotteita kuten esimerkiksi tuoremehuja, vegaani-pihvejä, kuivattuja sieniä, hunajavettä, marjavaahtoja. Innovaatio-osasto oli suuri kiinnostuksen kohde. Tuotteita oli hedelmäjäätelöstä Omega3-maidon kautta etanajauhoon. Palkituista tuote-innovaatioista voiton vei kylmäpuristettu hedelmämehu, joka sisälsi myös yrttejä. Esille pääsi 675 tuotetta, joista valittiin 15 saamaan SIAL Innovation Award -maininnan.
Lisätietoa sekä kuvia: http://www.pikes.fi/en/tulevaisuuden-elintarvikkeet

Kuluttaja- markkinaymmärrykseen erikoistuneen yrityksen, Makery Oy:n Antti Isokankaan kanssa pohdittiin mm. teknologian tuomia mahdollisuuksia. Ratkaisuja teknologiassa, GMO Genetically modified foods – onko uhka vai mahdollisuus? Toimiva logistiikka on myös haasteena. Ilmaston muutos ja erilaiset inhimilliset katastrofit pakottavat tarkastelemaan myös ruokahuoltoa uudella tavalla. Tarvitaan ratkaisuja ruokahuoltoon - onko suunta kestävä näiden uusien haasteiden edessä? Ihmisiä kärsii nälästä samalla kun länsimaissa syödään liikaa.

Media tuo viikoittain eteemme erilaisia ruokailmiöitä. Tuotantomenetelmät muokkaavat kulutusta tietyllä ajanjaksolla. Yrityksen näkökulmasta haasteellista on ymmärtää, mihin trendiin kannattaa tarttua ja minkä antaa mennä vain menojaan.

Tuotteen pitää näyttää hyvältä sekä kuvassa sekä käytännössä kuluttajalle. Nousussa ovat annos-ruuat, välipalaruuat, jotka ovat helppoja sekä nopeita valmistaa tai valmiita heti käytettäväksi (kiireinen elämäntapatrendi). Uusina trendeinä ja tuoteinnovaatioina sekä huomioina tuotiin

esille mm.

• Proteiininlähteet: Härkäpapu -  miksi ei suomalaista tuotantoa ole enemmän? Tutkimus- ja kehittämistyötä sekä kokeilutoimintaa on tehty, viljely on kasvusuunnassa. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa härkäpapua käytetään enemmän ja monipuolisemmin. Trendi ihmisravintona on nousussa myös jo Suomessa.
• Lupiinijäätelö – esim. Prolupin: jäätelöt, jogurtit. Lupiinituotanto on kasvussa myös Suomessa; uudet innovaatiot, tuotteita tulossa. Lupiinia on tällä hetkellä viljeltynä Suomessa noin 100 hehtaaria; trendi on vähitellen nousussa.
• Hyönteiset ravintona – tulossa; vielä lainsäädäntö esteenä, alkutekijöissään tällä hetkellä. Lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan; ”kokonaiset eläimet” -sanamuoto; koskeeko hyönteisiä.
• Ns. laboratoriossa tehty liha tulossa, GMO – vaatii vielä tutkimusta.
• Tuotteita: kahvin ja lihaliemen sekoite – juodaan kahvin sijaan proteiinin lähteenä (Bone groth protein coffee, USA), Pikantbrot - leipää ilman perinteisiä viljoja (porkkanaa, tomaattia jne.), I sea – merileväpasta (muualla kuin Suomessa mahdollista), Pack´d – pakastesmoothiet ja BÖL – kulhoruuat.
• asenteemme kasvilajeihin: esim. Ranska; voikukkaviljelmiä, vesiheinää myynnissä ruukuissa (herneenverson makuinen)

Mahlan hyödyntämätön potentiaali voisi tuoda lisätuloja.



Mahla - metsänomistajaa mietityttää

Arvoketjut ovat vasta kehittymässä. Tuotteita on jo paljon markkinoilla, enemmistö on naisille suunnattuja tuotteita. Uusia tuotteita on kehitettävä, brändättävä, sertifioitava ja markkinoitava ts. yrittäjäosaamista tarvitaan ja osaamisen kehittämistä olisi tuettava. Mahlan tuotannossa on suuriakin vaihteluja. Työkaluja tarvitaan esim. puoliviljelyyn, tai kannattavuuden laskentaan.  Mahlalla on vielä suuri, hyödyntämätön potentiaali. Kanadan ja USA:n vaahterasiirapin tuotantoa tarkasteltiin seminaarissa esimerkin omaisesti.

Yritysesimerkkejä:
Nordic Koivu Ltd: Tohmajärvellä koivikot, vientialue Keski-Eurooppa, tänä päivänä myös Aasia.
Kuumakäsittelemätöntä ja säilöntäaineetonta; myös juoma- ja ravintolisäteollisuuteen, kosmetiikka, lääkeaineet. Maailmalla ns. treewaters –buumi; aloitti kookosvesi (coconut water), koivu, vaahterasiirappi myös.
Tornator Oy:llä on mittavia metsäomistajuuksia Suomi, Viro, Romania. Lyhyellä aikajänteellä mahlan osalta uusia kasvumahdollisuuksia. Tornator Oy:llä on yhteistyötä Nordic Koivun kanssa. Tavoitteena on merkittävää ja kannattavaa liiketoimintaa: markkinaodotukset ovat kovat.

Yhteistyöverkostossa: Lappi ja Häme

Luonnontuotepäivillä on pitkät perinteet


Luonnontuotepäivät ovat muotoutuneet perinteeksi. Tämän vuoden tapahtuman järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n, Pohjois-Karjalan aikuisopiston, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in sekä luonnontuotealan toimialapäällikön kanssa. Luonnontuotepäivät järjestettiin Joensuun tiedepuiston (Länsikatu 15) Louhela-salissa 23.-24.11.2016.


Lisätietoja, aiheiden aineistoja sekä Luonnontuotepäivien esitysmateriaalit löytyvät verkkosivulta:


http://www.aitoluonto.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/materiaalit/luonnontuotepaivat/joensuu-2016/ 




Blogi -tekstin kirjoittaja: Satu Suoranta, InnoRuoka - Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - hanke, Hämeen ammmattikorkeakoulu HAMK

Matkaraportti elintarvikeyrittäjien ammattimatkasta 10.–11.10.2016 Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhankkeen elintarvikeyrittäjien ammattimatkalla tutustuttiin alan toimijoihin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Matkakohteet olivat maakunnille tyypillisiä erikoiskasvi-, marja-alan, vilja-alan, lihan- sekä kalanjalostuksen yrityksiä, maatilapohjaisia, pieniä sekä keskisuuria yrityksiä. Matkalla oli mukana 11 yrittäjää Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta sekä Varsinais-Suomesta. 

 Kankaisten Öljykasvit Oy http://www.virgino.fi/

Kankaisten Öljykasvit Oy on perustettu vuonna 1994 hämäläisten viljelijöiden toimesta.  Yritys laajeni, kun omistajiksi tulivat Karl ja Jan Fazer vuonna 2005. Navetassa sijainnut puristamo jäi pieneksi ja uudet toimitilat valmistuivat vuonna 2007 Rastinkankaalle Janakkalaan. Kankaisten Öljykasvit oy on ollut alusta lähtien mukana aktiivisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Kankaisten Öljykasvit Oy valmistaa Virgino-rypsiöljyjä. Raaka-aineena käytetään kotimaista rypsiä, joka tulee pääsääntöisesti 100 km säteeltä. Luomurypsi tulee koko Suomen alueelta.  Valmistusmenetelmänä on hellävarainen kylmäpuristus, jossa öljyn luonnollinen molekyylirakenne, rasvahappokoostumus, vitamiinit, luonnon antioksidantit ja lesitiini säilyvät. Puristusmassa kuivataan eläinten rehuksi. Virgino-öljyjä myydään valtakunnallisesti kaikissa kotimaisissa kauppaketjuissa.

HE-VI Hasila http://www.hevihasila.fi/

HE-VI Hasila harjoittaa hedelmien, salaattien ja vihannesten tukkumyyntiä sekä kuorii, paloittelee ja pakkaa perunaa ravintoloille ja suurkeittiöille. Viljelyssä on 60 ha perunaa ja kaikki peruna menee yrityksen omalle kuorimolle, perunaa myös ostetaan kuorimon tarpeisiin. Perunat säilytetään ennen kuorintaa laatikkovarastossa, jonka lämpötila on 4 astetta. Viljelyksessä on neljää eri peruna lajiketta. Samassa pihapiirissä toimii Myllyn kuppi & kakku, joka toimii kahvilana ja lounaspaikkana sekä tarjoaa pitopalvelua.

Tuulosrievä http://tuulosrieva.fi/

Tuulosrievää on ensimmäisen kerran leivottu jo vuonna 1984. Aluksi leipää myytiin toreilla ja myöhemmin niitä alettiin toimittaa kauppoihinkin. Nykyisiin tiloihin Tuulosrievä muutti vuonna 1995. Vuonna 2014 leipomotoiminta siirtyi Sirkku ja Ilmo Tasalalle. Leivät ja muut tuotteet valmistetaan käsityönä. Leipiin ei käytetä mitään säilöntä- tai lisäaineita. Leivät paistetaan puulämmitteisissä leivinuuneissa, joiden lämmitys alkaa jo edellisenä päivänä. Leipiä ja pullapitkoja toimitetaan eri kauppoihin Lahden, Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen välille. Tuotteita saa myös leipomon itsepalvelumyymälästä, joka on avoinna 24 h. Itsepalvelumyymälässä on laajin tuotevalikoima. Leipomon pihapiirissä toimii kesäisin aittakahvila ja  kirpputori. Lisäksi leipomorakennuksen yläkertaan on tehty kesäkäyttöön kokoustila.Vaaleita ruokaleipiä ovat ruisvehnä, kauravehnä, piimälimppu ja juusto-oreganoleipä. Tummat ruokaleivät ovat 100% ruisleipä ja jyvä-siemenleipä. Ruisleipien taikinaan käytetään n.80 vuoden ikäistä karjalaista juurta. Kahvileipänä on lettipulla, joka leivotaan punaiseen maitoon ja aitoon voihin.

Kuusamon mansikkatila http://kuusamonmansikkatila.com/

Kuusamon mansikkatila on perinteikäs marjanviljelytila, jossa on viljelty mansikkaa vuodesta 1980 lähtien. Jatkojalostus alkoi 90-luvun alussa. Jatkojalostustilat valmistuivat vanhaan navettaan vuonna 1994. Aluksi valmistettiin kolmea erilaista mehua sekä mansikkahilloa. Mehut valmistetaan höyrykeittimillä. Nykyisin tuotteita on noin 30 erilaista, joissa käytetään suomalaisia puutarha- sekä luonnonmarjoja. Mansikat ja vadelmat ovat tilan omaa tuotantoa. Mansikkaa tilalla on viljelyksessä n.8 ha ja vadelmaa n.1 ha, lisäksi tilalla viljellään hernettä n. 4-5 ha alalla, myös aroniaa ja muita vihanneksia on viljelyssä. Myymälätila valmistui vuonna 2001 ja aluksi se toimi vain kesäsesongin ajan. Vuonna 2013 lähtien myymälä on ollut auki myös ennen joulua joulumyymälänä. Joulusesongin ajaksi tuotevalikoima kasvaa viidellä erilaisella jouluglögillä.

Keinuhongan tila  http://www.keinuhonka.fi/

Keinuhongan tila sijaitsee Padasjoen Auttoisilla, ja se on erikoistunut pihvikarjanlihan tuotantoon. Eläinten rehu viljellään kaikki itse ja tilan peltopinta-ala onkin yli 300 ha. Tila on sopimustuottaja, mutta se myy myös itse osan lihasta ja jalosteita suoraan kuluttajalle suoramyyntinä.

Vuonna 2012 pihapiirin vanha navetta remontoitiin sisustus- ja lifestylemyymälä Suvimarjaksi. Vuotta myöhemmin yläkerran tiloihin valmistui lähiruokamyymälä, josta saa tilan omia lihatuotteita, myllytuotteita, siidereitä ja olutta sekä muiden tuottajien lähiruokatuotteita.

Lehmonkärki http://www.lehmonkarki.fi/

Päivän päätteeksi tutustuimme Päijänteen rannalla Asikkalassa sijaitsevaan koulutus-, loma- ja juhlakeskus Lehmonkärkeen, missä myös nautimme maittavan illallisen ja yövyimme hyvin varustelluissa mökeissä.

Matkailutoiminta Lehmonkärjessä alkoi vuonna 1967 kesämökkien vuokrauksella. Nykyään Lehmonkärki toimii ympärivuotisesti monipuolisena matkailupaikkana, keskittyen yritysmyyntiin ja kesällä yksityisiin mökkivuokraajiin. Lehmonkärjen ravintolat ovat tilausravintoloita, mutta tilauksia järjestään niin pienille kuin isoillekin ryhmille.  Keittiössä hyödynnetään erityisen paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita. 

Sysmän Luomuherkut Oy http://www.sysmanluomuherkut.fi/

Matkan toisen päivän aloitimme tutustumalla Sysmän Luomuherkkuihin. Idea myslin jalostamiseen tuli 1999, kun luomuviljasta maksettiin huonoa hintaa. Tilalla viljellään viljaa noin 30 ha alalla ja sitä myös ostetaan Helsingin Mylly Oy:ltä, joka myös valmistaa luomuhiutaleet mysliin. Luomuyrtit ja -kuivahedelmät tulevat ulkomailta. Työntekijöitä tilalla on 2 ja tarvittaessa muutama osa-aikainen. Mysliä valmistetaan puolentoista viikon jaksoissa, jonka jälkeen mysli menee suursäkeissä pakkaamoon, josta tuotteet lähtevät suoraan kauppoihin myyntiin. Yrityksen tuotteita kahden erilaisen myslisekoituksen lisäksi on viljapihviseos, sipulikeittoseos sekä kasvisliemijauhe.

Vuohelan Herkku Oy https://www.vuohelanherkku.fi/

Kuulimme yritysesityksen sekä söimme lounaan yrityksen kahvila-ravintola-leipomossa la Kar de Mummassa. Vuohelan Herkku Oy on perustettu vuonna 2003 ja yritys on erikoistunut gluteenittomiin leipomotuotteisiin.  Idea yrityksen perustamiseen kumpusi omistaja sairastumisesta keliakiaan. Tattarilimpusta tuli heti Vuoden 2003 gluteeniton tuote.  Vuonna 2007 yritys muutti Joutsasta Hartolaan isompiin tiloihin. Vuonna 2009 Farina-tuotemerkin jauhot ja jauhoseokset tulivat osaksi yrityksen tuotevalikoimaa. Vuonna 2010 Vuohelan Herkku valittiin vuoden gluteenittomaksi yritykseksi. Lisäksi yrityksen omistaja on palkittu moneen eri kertaan yrittäjänä. Yrityksellä on selkeät arvot; herkullinen maku ja tuoreus, turvallisuus ja laatu sekä monipuolisuus.

Yrityksen motto onkin ”Jokaisella on oikeus maistuvaan leipään.”.

Lähiruokatori Heila http://heilan.fi/

Heilan lähiruokatori on toiminut jo kahdeksan vuotta Heinolan moottoritien varressa. Toimitusjohtaja Minna Ikonen kertoi, että he kutsuvat itseään mielellään tuottajatoriksi. Myymälän tuotteista suurin osa tulee läheltä, mutta kauempaakin tulee tuotteita. Heila haluaa pysyä suomalaisten pientuottajien myyntikanavana. Yrityksen arvoja ovat mm. juurevuus, hyvä maku, suomalaisuus, korkea laatu. Laadukas lihatiski on kaupan vetonaula, tämän jälkeen tulevat kaupan muut tuotteet ja ravintolapalvelut. Heilan yhteydessä toimii myös oma viinitila ja panimo.

Dorrit-Tuotteet Oy http://www.dorrit.fi/

Dorrit-Tuotteet on perustettu vuonna 1993 ja aluksi se toimitti tuotteitta tukkutoimituksina ravintoloihin ja kauppoihin. Tuotantotilojen yhteyteen perustettiin myöhemmin pienmyymälä. Nykyisin 90% kaikista tuotteista myydään oman myymälän kautta. Myymälä on avoinna vain perjantaisin ja lauantaisin, koska tuotteet valmistetaan alkuviikon aikana ja näin tuotteet ovat mahdollisimman tuoreita, kun ne myydään asiakkaille. Yritys valmistaa kylmä- ja lämminsavutuotteita perinteisesti savustamalla. Savustettujen tuotteiden lisäksi valmistetaan myös erilaisia terriinejä, graaveja, rullia, salaatteja yms.

Maatila-Liha Meronen http://www.maatilalihameronen.fi/

Maatila-Liha Meronen on jo 23 vuotta jalostanut lihasta erilaisia tuotteita. Vuoden 2012 alussa valmistuivat nykyaikaiset tuotantotilat Lahden Sopenkorpeen. Lihatuotteissa käytetään kotimaista lihaa, joista sika tulee omasta sikalasta. Valikoimaan kuuluu muun muassa erilaisia makkaroita, palvia, leikkeleitä, nakkeja yms. Yritys tekee myös rahtivalmistusta.

Tuotteita myydään omasta Orimattilan myymälästä sekä lähialueen S- ja K-ryhmän kaupoista. Kiireisimmät sesongit ovat joulu, juhannus ja pääsiäinen. Tuotteiden jakelu kauppoihin on ulkoistettu, tuoretuotteet jaetaan itse lähiammattikeittiöihin.

Kirjoittajat Leena Luoma ja Sanna Lento Hämeen ammattikorkeakoulusta