Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Luonnontuotealan uusia avauksia


Luonnontuoteala on ollut ja on edelleenkin voimakkaasti nousussa, alan trendien ja uusien mahdollisuuksien myötä on syntynyt lisää uusia tuoteinnovaatioita sekä yrityksiä. Yhteistyö alan toimijoiden kesken on tiivistynyt. Uusia kasveja ja tuotteita tuodaan nouseville markkinoille sekä kotimaahan että vientiin.

Koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan ja toivotaan lisää  edelleen monen asian suhteen. Verkostoitumiseen, markkinointiin, tiedotukseen sekä vientiin panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti. Digitaalisuus on myös otettu hyvin käyttöön luonnontuotealalla.

Luonnontuotepäivät järjestettiin jo 20. kerran.


Tänä vuonna Joensuussa järjestetyssä seminaarissa alan toimijoiden aktiivisuus, verkostoituminen ja innostus asiaa kohtaan näkyi selkeästi seminaarin ilmapiirissä. Seminaari toimii vuosittaisena kohtaamis-paikkana sekä toimijoiden, maakuntien ja luonnontuotealan eri osa-alueiden välisenä yhteistyön vahvistajana.


Tavoitetilaa hahmoteltiin mustikan muodossa.
Luonnontuotepäivillä käsiteltiin alan tutkimuksen, kehittämistyön ja yrittäjyyden ajankohtaisia aiheita. Esillä olivat mm. raaka-aineketjujen kehittäminen, villiyrttien talteen-otto, liiketoiminta ja tuotekehitys esim. sienien ja suokasvien osalta, mahlantuotanto, marjaklusteri, luonnonkosmetiikka, terveys-tuotteet, eläintuotteet, luontomatkailun ja luonnontuotteiden markkinat maailmalla sekä monia muita mielenkiintoisia aiheita. Yritysesittelyt toivat osaltaan hyvin esille alan monipuolisuutta. Seminaarissa syntyneistä keskusteluista sai moni välineitä ja tietoa mukaansa käytännön työhön. Seminaarin antina ponnahteli myös uusia ”ahaa –elämyksiä” ja avautui uudenlaisia näkökulmia. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy runsain mitoin, win-win -periaatteen tavoin ja hyödyin voi rakentua kanavia verkostoitua jopa läpi Suomen, vientituotteen kyseessä ollen kansainvälisestikin.
Marjaklusteri: yritysten ja organisaatioiden yhteistyöverkosto
Uuselintarvikkeet ja käyttöluvat

Uusi elintarvikelaki on tuonut paljon haasteita uusien kasvien tai kasvienosien markkinoille tuomisessa. Uuselintarvikkeet ja käyttöhistoria herättivätkin seminaarissa paljon keskustelua.
Eviran edustaja Anna Mizrahi kertoi asiasta käytännönläheisesti. Uusia käyttölupia voi hakea, jos käyttöhistoriaa ei ole.
Mizrahi kehottikin hakemaan mahdollisuuk-sien mukaan lupia jo ennen päätöksenteon siirtymistä vuonna 2018 EU -tasolle. Käyttöhistoriatietoja kerätään ja päivitetään Eviran sivuille.

Lisätietoja: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/  
Miksei sienituotannon kaupallistaminen ole saanut siipiä alleen?
Sienituotannon kaupallistamisessa on haasteensa. Ongelma pohjautunee vielä ajatusmalleihin -ei nähdä, että metsissä voitaisiin tehdä tällaista tuotteistamista. Seminaarissa todettiin, että arvoketjuun tarvitaan vielä tämä palikka, jolla markkinoidaan metsänomistajille sienien ym. vastaavien luonnontuotteiden viljelymahdollisuuksia. Jokamiehenoikeus on myös iso asia Suomessa, jota ei haluta rajata pois. Jokamiehenoikeudet rajautuvat pois viljelyn myötä; tällä voi olla vaikutusta siihen, että viljelyalueita ei perusteta.
Sieniä menee paljon vientiin, esim. Italia, Ranska, Sveitsi, myös Kiina ja Japani ovat kiinnostuneita. Kysyntää siis on. Seminaarissa mietittiin sitä, miksi Suomessa sienet eivät ole niin arvossaan ja mitä sille voisi tehdä. Puhuttiin mm.  päivitetystä metsäsuunnitelmasta, sientenviljelystä biotalouden toimenpiteenä, ns. maatalouden viemisestä metsäpuolelle, lisätuloista puutuotannon ohella, innovatiivisista ja laadukkaista tuotteista (esim. lääkinnälliset), luonto- ja luonnontuotteet –yhdistelmästä luonto- ja ruokamatkailumahdollisuuksina.
Sienistä ja suokasveista uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa 
Ruokasienten ohella erikoissienten kuten lääkinnällisten sienten markkinat ovat maailmalla suuret. Sienitutkimus ja alan liiketoiminta ovatkin vilkastuneet viime vuosina. Hankkeilla kehitetään viljely-menetelmien lisäksi sienten jatkojalostusta elintarvikkeiksi, ravintolisiksi sekä ainesosakäyttöön. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa pakuri ja lakkakääpä. Suokasveista on Suomessa tähän asti hyödynnetty marjojen ohella lähinnä kihokkia ja suopursua. Soiden kasvilajistossa on kuitenkin runsaasti vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden selvittämiseen on nyt tartuttu. Potentiaalisille lajeille etsitään erilaisia käyttö- ja jatkojalostusmahdollisuuksia.

Suokasveista kartoitetaan kosteikkokasvien käyttömahdollisuuksia ja nykyistä käyttöä Suomessa sekä ulkomailla (SUOKAS  –hanke). Kosteikkokasvien käyttömahdollisuuksia tukevat mm.  kasvien hoitavia ja terveyttä tukevat ominaisuudet.  Kehittämis- ja tutkimustarpeita on edelleen kasvien matkalla jatkojalostuksen kautta elintarvikkeiksi, kosmetiikkatuotteiksi tai jopa lääkeaineiksi. Suokasveista löytyy myös sopivia uutteina tai öljynä käytettäviksi karkotteina, tai jopa kasvinsuojeluaineena, eläimille on myös jo omia lääkinnällisiä tuotteita mm. ruhjeisiin. 
Kulutuskäyttäytymisen megatrendejä

Tulevaisuuden elintarvikkeet
 - tuotteet, trendit, markkinat

Mm. raaka-ainetuotannon kasvattaminen, logistiikka, poiminta ja kerääminen sekä lait ja asetukset tuovat omat haasteensa. Mutta vaikka haasteita on - Suomessa on alalla potentiaalia!

Tuotteistamiseen panostaminen (myös brändit, ulkonäkö, pakkaukset, palvelut, viestinnän muodot) kohderyhmien mukaan on entistä tärkeämpää. Asiakkaiden vaatimukset juuri hänelle sopivaan tuotteeseen tai palveluun ovat kasvaneet. Tuotekehitykseen tulee panostaa edelleen. Vientituotteina ovat nousseet esimerkiksi sienet, marjat ja hunaja. Tulevaisuuden trendejä mukaillen uusille innovaatioille on kysyntää.
Tulevaisuuden elintarvikkeet -kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot -hankkeen Riitta Kinnunen (PIKES) kertoi Luonnontuotepäivillä tiedonvälityshankkeesta elintarviketoimialan kehit-tymisen edistämiseksi. Hän esitteli myös maailman suurimmilla ruoka-alan messuilla SIAL –messuilla (Pariisi, Ranska) esille tuotuja uusia innovatiivisia tuotteita kuten esimerkiksi tuoremehuja, vegaani-pihvejä, kuivattuja sieniä, hunajavettä, marjavaahtoja. Innovaatio-osasto oli suuri kiinnostuksen kohde. Tuotteita oli hedelmäjäätelöstä Omega3-maidon kautta etanajauhoon. Palkituista tuote-innovaatioista voiton vei kylmäpuristettu hedelmämehu, joka sisälsi myös yrttejä. Esille pääsi 675 tuotetta, joista valittiin 15 saamaan SIAL Innovation Award -maininnan.
Lisätietoa sekä kuvia: http://www.pikes.fi/en/tulevaisuuden-elintarvikkeet

Kuluttaja- markkinaymmärrykseen erikoistuneen yrityksen, Makery Oy:n Antti Isokankaan kanssa pohdittiin mm. teknologian tuomia mahdollisuuksia. Ratkaisuja teknologiassa, GMO Genetically modified foods – onko uhka vai mahdollisuus? Toimiva logistiikka on myös haasteena. Ilmaston muutos ja erilaiset inhimilliset katastrofit pakottavat tarkastelemaan myös ruokahuoltoa uudella tavalla. Tarvitaan ratkaisuja ruokahuoltoon - onko suunta kestävä näiden uusien haasteiden edessä? Ihmisiä kärsii nälästä samalla kun länsimaissa syödään liikaa.
Media tuo viikoittain eteemme erilaisia ruokailmiöitä. Tuotantomenetelmät muokkaavat kulutusta tietyllä ajanjaksolla. Yrityksen näkökulmasta haasteellista on ymmärtää, mihin trendiin kannattaa tarttua ja minkä antaa mennä vain menojaan.

Tuotteen pitää näyttää hyvältä sekä kuvassa sekä käytännössä kuluttajalle. Nousussa ovat annos-ruuat, välipalaruuat, jotka ovat helppoja sekä nopeita valmistaa tai valmiita heti käytettäväksi (kiireinen elämäntapatrendi). Uusina trendeinä ja tuoteinnovaatioina sekä huomioina tuotiin
esille mm.
  • Proteiininlähteet: Härkäpapu -  miksi ei suomalaista tuotantoa ole enemmän? Tutkimus- ja kehittämistyötä sekä kokeilutoimintaa on tehty, viljely on kasvusuunnassa. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa härkäpapua käytetään enemmän ja monipuolisemmin. Trendi ihmisravintona on nousussa myös jo Suomessa.
  • Lupiinijäätelö – esim. Prolupin: jäätelöt, jogurtit. Lupiinituotanto on kasvussa myös Suomessa; uudet innovaatiot, tuotteita tulossa. Lupiinia on tällä hetkellä viljeltynä Suomessa noin 100 hehtaaria; trendi on vähitellen nousussa.
  • Hyönteiset ravintona – tulossa; vielä lainsäädäntö esteenä, alkutekijöissään tällä hetkellä. Lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan; ”kokonaiset eläimet” -sanamuoto; koskeeko hyönteisiä.
  • Ns. laboratoriossa tehty liha tulossa, GMO – vaatii vielä tutkimusta.
  • Tuotteita: kahvin ja lihaliemen sekoite – juodaan kahvin sijaan proteiinin lähteenä (Bone groth protein coffee, USA), Pikantbrot - leipää ilman perinteisiä viljoja (porkkanaa, tomaattia jne.), I sea – merileväpasta (muualla kuin Suomessa mahdollista), Pack´d – pakastesmoothiet ja BÖL – kulhoruuat.
  • asenteemme kasvilajeihin: esim. Ranska; voikukkaviljelmiä, vesiheinää myynnissä ruukuissa (herneenverson makuinen)

Mahlan hyödyntämätön potentiaali voisi tuoda lisätuloja.



Mahla - metsänomistajaa mietityttää

Arvoketjut ovat vasta kehittymässä. Tuotteita on jo paljon markkinoilla, enemmistö on naisille suunnattuja tuotteita. Uusia tuotteita on kehitettävä, brändättävä, sertifioitava ja markkinoitava ts. yrittäjäosaamista tarvitaan ja osaamisen kehittämistä olisi tuettava.
Mahlan tuotannossa on suuriakin vaihteluja. Työkaluja tarvitaan esim. puoliviljelyyn, tai kannattavuuden laskentaan.  Mahlalla on vielä suuri, hyödyntämätön potentiaali. Kanadan ja USA:n vaahterasiirapin tuotantoa tarkasteltiin seminaarissa esimerkin omaisesti.

Yritysesimerkkejä:

Nordic Koivu Ltd:
Tohmajärvellä koivikot, vientialue Keski-Eurooppa, tänä päivänä myös Aasia.
Kuumakäsittelemätöntä ja säilöntäaineetonta; myös juoma- ja ravintolisäteollisuuteen, kosmetiikka, lääkeaineet. Maailmalla ns. treewaters –buumi; aloitti kookosvesi (coconut water), koivu, vaahterasiirappi myös.
Tornator Oy:llä on mittavia metsäomistajuuksia Suomi, Viro, Romania. Lyhyellä aikajänteellä mahlan osalta uusia kasvumahdollisuuksia. Tornator Oy:llä on yhteistyötä Nordic Koivun kanssa. Tavoitteena on merkittävää ja kannattavaa liiketoimintaa: markkinaodotukset ovat kovat.


Yhteistyöverkostossa: Lappi ja Häme


Luonnontuotepäivillä on pitkät perinteet


Luonnontuotepäivät ovat muotoutuneet perinteeksi. Tämän vuoden tapahtuman järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n, Pohjois-Karjalan aikuisopiston, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in sekä luonnontuotealan toimialapäällikön kanssa. Luonnontuotepäivät järjestettiin Joensuun tiedepuiston (Länsikatu 15) Louhela-salissa 23.-24.11.2016.


Lisätietoja, aiheiden aineistoja sekä Luonnontuotepäivien esitysmateriaalit löytyvät verkkosivulta:


http://www.aitoluonto.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/materiaalit/luonnontuotepaivat/joensuu-2016/ 




Blogi -tekstin kirjoittaja: Satu Suoranta, InnoRuoka - Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - hanke, Hämeen ammmattikorkeakoulu HAMK



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti