Västankvarn peltopäivä 11.7.2013

Peltopäivä järjestettiin tänä vuonna jo neljännen kerran Västankvarnin koetilalla Inkoossa. Peltopäivä on erityisesti kasvinviljelyn ammattilaisten tapahtuma, mutta hyvin vastaanotettiin myös asioista vähemmän tietävä ja kokemattomampikin tapahtumavieras. Peltopäivän tämän vuoden pääteemana oli sänkimuokkaus. Muita teemoja olivat: maan rakenne, kasvinsuojelu, viljalajikkeet, syys- ja kevätöljykasvit, ja energia-asiat. Koko päivän kuultavana oli myös monipuolisesti asiantuntijaluentoja, joissa aikaa oli varattu myös keskustelulle. Tapahtumassa oli laajasti näytteilleasettajia, kasvinviljelijän yhteistyöverkostosta ja asiantuntijapalveluista aina rahoitukseen ja markkinoihin asti.

Tapahtuman järjestäjinä toimi Västankvarnin koetila, Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Etelä-Suomi. Tapahtuma oli ilmainen ja aurinkoinen sää suosi järjestäjiä ja vierailijoita, joita tapahtuma varmasti keräsikin odotusten mukaisesti.

Vaikka tapahtuma-alue oli laaja, oli se rakennettu kuitenkin selkeästi ja melko lyhyillä välimatkoilla. Kauempana sijaitseville öljykasvikoekentille oli järjestetty bussikuljetus kulkemaan nonstop, minun aikataulu ei kuitenkaan sopinut tämän bussin kanssa yhteen, ja joudun tyytymään öljykasvien osalta näyttelyalueella olevien esittelypisteiden antiin.

Virallisissa lajikekokeissa esiteltiin yli 100 viljelykasvia, kuten viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit (herne ja härkäpapu) ja maissit. Nähtävissä oli myös eri menetelmien ja käsittelyjen vaikutukset sadonkehitykseen, viljojen ja öljykasvien kasvinviljelytekniikkakokeita, kasvinsuojelu- peittaus ja siemenmääräkokeita asiantuntijoiden esitteleminä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näyttelyssä oli myös laaja konekenttä, jossa mahdollisuus tutustua peltoviljelyn eri työvaiheiden koneisiin ja uutuuksiin. Työnäytöksissä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin sänkimuokkaustekniikoihin.  Alueella oli mahdollista testata omaa taloudellista ajoa ja polttoaineen kulutusta traktoriradalla paaliensiirto tehtävää suorittaen. Traktoriin oli asennettu mittari, joka mittasi polttoaineen kulutusta tehtävän aikana. Tällaisilla kokeilumahdollisuuksilla saadaan ihmiset paremmin miettimään omaa toimintaansa, kun he pääsevät itse tekemään ja saavat toiminnastaan palautteen. Myös radan suorittaminen oli jo varmasti mukava kokemus itsessään.

 

Maan rakennetta havainnollistamaan oli kaivettu miltei kaksimetrinen maakuoppa, jossa Helsingin yliopiston professori Laura Alakukku esitteli maan rakennetta. Valokuvassa alla näkee kuinka rehukasviksi käytettävä sinimailanen on kasvattanut juurensa.  Maan mekaaninen muokkaus on pika-apu maan tiivistymisessä, mutta maan rakennetta parantava kasvi on kestävämpi ratkaisu. Sinimailanen sopii juuri hyvin tiivistyneen maan parannuskasviksi vahvan juuristonsa vuoksi.

 

 

ProAgrian neuvontaosastolla oli esillä kasvinsuojeluruiskun suuttimia. Paikalla pääsi ihan konkreettisesti näkymään millaisen pisaran suutin saa aikaiseksi ja millaiseen ruiskutukseen se sopii.

 

 

 

Yksi mielenkiintoisista ja itselleni uusi tuttavuus oli öljyhampunviljely. Finola on Suomessa jalostettu hamppulajike. Se sopii perinteiseen viljelyyn, erinomaiseksi vuorottelu- ja esiviljelykasviksi, koska sen käsittelyssä käytetään samanlaisia työvälineitä kuin esimerkiksi viljan viljelyssä. Siitä saatavista siemenistä voidaan kylmäpuristaa terveellistä öljyä tai kuoritut siemenet sopivat sellaisenaan ruuanlaittoon.

 -Leenamaija-

Farmari 2013

Farmari 2013 järjestettiin Seinäjoella 3-6.7.2013 laajalla ja monipuolisella alueella keskellä kaupunkia.

Kotieläinosastot ja kotieläinteknologia olivat laajasti esillä ja kotieläinosastoilla oli useita kehiä, joissa kilpailtiin ja pidettiin erilaisia esittelyjä ja esityksiä lähes taukoamatta.

Päivittäin kehässä esiteltiin myös keinosiemennyssonneja. Kuvassa Uudis-Savikkolan Ansio A 45065D.  Esittäjä tuoteryhmäpäällikkö Mikko Säynäjärvi VikingGenetics.

Kilpailujen tulokset ja kuvia eri päivien tapahtumista Farmarin omilla sivuilla.

Junior Handlerit kisasivat lihakarjan tai lypsykarjan kanssa.

Lannankäsittelyn erilaiset vaihtoehdot ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia. Pellon Groupin osastolla oli esillä MTT:n ja PellonGroupin yhteistyönä kehitetty Biosampo - hajuton jatkuvatoiminen lannankäsittelytekniikka sikatiloille. Lanta jakautuu noin 85 % nestefraktioon, joka sisältää typpeä ja 15 % fosforipitoista kuivafraktiota. Kehitystyö menentelmän soveltamiseksi myös nautatiloille jatkuu.

Neuvonta ja tutkimus olivat esillä useissa pisteissä. Omaa tietämystään pääsi kartuttamaan keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa ja useilla osastoilla oli myös keskustelujen herättämiseksi erilaisia tunnistamistehtäviä tai kyselyjä.

Vasemmalla timotei ja oikealla ruokonata. Ruokonata on selvästi karheampi.

Seosrehun tekemiseen liittyen ProAgrian osastolta poimittua:

Luonnospiirustuksia erilaisista navetta- ja muista  tuotantorakennuksista oli esillä useammallakin osastolla.

 Työtehoseuran maataloustiedotteet vuodelta 2012 ja 2013 :

• Kuivituskäytännöt uusissa pihattonavetoissa osa 1: kylmäpihatot ja verhoseinäpihatot, Alasuutari Sakari
• Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä, Lea Puumala ja Reetta Palva
• Vasikoiden hoitotyö eri kasvatusympäristöissä, Reetta Palva ja Tea Elstob
• Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi - käytäntöjä ja kokemuksia maitotiloilta, Lea Puumala ja Reetta Palva

Joitain pomintoja tiedotteista
Kuvituskäytännöt: 

• yli 50 le pihatot, kyselyn mukaan 1/3 koneellinen kuivitus ja 2/3 kuivikkeen levittäminen käsin
• viileissä pihatoissa yleisin kuivikemateriaali on turve (50 %), seuraavana kutteri (30 %) 
• parret puhdistetaan 2 krt/vrk (40 %), 2-4 krt (40 %) ja 4-6 krt (20 %)
• kuiviketta levitetään yleisimmin 2 krt/vrk (60 %) 
• kerralla levitettävän kuivikkeen määrä vaihtelee tilalta toiselle alle 2 litraa/parsi 10-20 litraan/ parsi

Eläinten ja navetan puhtaanapito:

• utareet puhtaimmat tiloilla, joilla käytettiin päivittäin noin 1 kg:n verran kuiviketta/parsi/vrk
• runsaimmin kuivikkeita käyttävillä tiloilla lypsytyö sujuvaa ja nopeaa
• ritilänavetoissa, joissa lanta poistettiin raapoilla tai lantaraapparoboteilla usein lehmien jalat olivat yleensä suhteellisen puhtaat
• automaattilypsytiloilla utareiden ja jalkojen puhtaus erityisen tärkeää
• automaattilypsypihatoista yli 40 % lantakäytävät puhdistettiin vähintään 12 krt/vrk

Vasikoiden hoito:

• vasikoiden kasvatus viileässä ja erillään muusta karjasta vähentää tautipainetta ja tarjoaa vasikoille parempaa hengitysilmaa
• iglukasvatuksen haasteita hoitotöiden sujuvuus yleensä ja talven olosuhteet hoitajan kannalta
• lämpöliivien käyttö ainakin talvella pienillä vasikoilla 
• runsas olkikuivitus

Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi:

• eläinten ja eläintilan peruspuhtaus
• lypsyrutiinit
• maidon hinta ja hyvälaatuisen elintarvikkeen tuottaminen motivoivat E-luokan maidon tuottamiseen

Maatalouden merkitys maailmalla ja Suomessa, juhlapuhe professori Jukka Kola: 
 - tuotetaanko ruoka Suomessa vai tuodaanko ruoka Suomeen; kotimaisuus, rehuvalkuaisen omavaraisuus, lähiruoka ja luomutuotanto, ruokaturva, eläinten hyvinvointi, maisema.
-  maatilojen kehitysurat: KK-, MM- ja VV-tilat

• kustannustehokas kilpailukyky
• monipuolinen maaseutuyrittäjyys
• vähittäinen vetäytyminen 

- tärkeitä asioita ammattitaito ja yrittäjyys, kysyntä ja kilpailukyky, markkinaosaaminen
- tutkimus, koulutus, neuvonta ja osaaminen sekä näiden vaikutus kannattavuuteen ja kilpailukykyyn

Suomen lehmä -työpaja Ahlmanilla

MTT, HY ja Suomen Pienjuustolayhdistys ry järjestivät perjantaina 7.6 työpajan Suomen lehmästä EU-nimisuojattu brändi.

Erkki Vasara totesi avauksessa, että pienjuustoloita on noin 60 kpl: näistä suurin osa tekee tuorejuustoja. Noin 10 kpl tekee kypsytettyjä juustoja. Samoin jäätelön valmistajia on kymmenisen kappaletta, levitteiden valmistajia joitakin. Lähes kaikki käyttävät raaka-aineena lehmän maitoa, vuohenmaitoa käyttää noin 10 toimijaa ja lampaanmaidosta on tehty kokeiluja.

Brändin merkityksestä puhuivat Jaana Lamppu-Blick ja Aino Krohn, Ainos oy:stä. He suosittelivat kesälukemiseksi kirjaa Sinisen meren strategia.

EU:n nimisuojaa käsittelivät sekä Marjo Särkkä-Tirkkonen HY:stä että Mika Varjonen Evirasta.
Nimisuojassa on kolme tasoa Suojattu alkuperänimitys (SAN), Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja Aito perinteinen tuote (APT).  Kaikki nimisuojatut tuotteet löytyvät DOOR-tietokannasta.
Lisätietoja järjestelmästä esim. Eviran sivuilta.

Tuomo Tupasela kertoi aistinvaraisten tutkijoiden ryhmittymästä. Hän korosti myös ruokamatkailun merkitystä ja mahdollisuuksia.

Juha Kantanen korosti verkostojen merkitystä: kasvattajat - jalostajat - kauppa -kuluttajat on saatava tietoisiksi toisistaan ja tekemään yhteistyötä. Pk-yrittäjyys on yksi keino listätä maaseudun elinvoimaisuutta. Mtt:n Suomen Lehmä Brändi -hankkeessa on aiheena perimän tutkiminen, maidon koostumukseen ja juustoutumisomaisuuksiin liittyvät asiat. ruokinnan optimointi rodulle sopivaksi, tuotannon ekologisen jalanjäljen mittaaminen ja Green Care.