Eläinsuojelulainsäädännöstä ja eläinten hyvinvointituesta

Uusimaaseutu-hanke järjesti Hyvinkäällä koulutuspäivän, jossa ylitarkastaja Helena Hepola Evirasta puhui otsikolla "Nautoja ja lampaita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvonta" ja eläinlääkäri Leena Suojala Tuotantoeläineläinten hyvinvointiyhdistyksen sihteeri otsikoilla "Erilaiset kotieläintiloille tehtävät eläinten hyvinvointitarkastukset." ja "Tietoa uudistuvasta eläinsuojelulaista - mitä on odotettavissa?"

Nauta - eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012
Lammas- eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Evira 2012.

Vastaavia julkaisuja on myös muista eläimistä. Listaus ja esitteet Eviran sivulla.

Eläinsuojelutarkastuksia on kolmenlaisia:

• otantaan perustuvat, 
• täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastukset
• epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset. 

Kaksi ensimmäistä koskevat tuotantoeläimiä ja kolmas sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä. AVIn eläinlääkärit tekevät täydentävien ehtojen tarkastukset. Puutteet täydentävien ehtojen noudattamisessa johtavat tukisanktioihin. Runsaasti listätietoa Eviran sivuilla.

Tuotantoeläinten otantaan perustuvat tarkastukset. Huom! Tällä sivulla on video tarkastuksen kulusta.
Täydentävien ehtojen valvontakohteet.

Otantaan perustuvissa tarkastuksissa 25 % valitaan satunnaisotannalla ja 75 % riskiperusteisesti.
Vuonna 2012 on tarkastettu vajaa 300 vasikkatilaa (tila jolla on alle 6 kk:n ikäisiä nautoja) ja niissä huomautettavaa löytyi noin 25 %:lta. Yleisimmin huomautuksia aiheuttivat seuraavat puutteet:

• pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
• puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
• vasikoiden pitäminen yksilökarsinassa yli 8 viikkoa 
• liian pienet ryhmäkarsinat
• vasikoiden saatavilla ei ole riittävästi juomavettä

Yli 6 kk ikäisten nautojen osalta huomautuksia aiheuttivat:

• pitopaikan puhtaus ja turvallisuus
• puhtaan ja kuivan makuupaikan puute
• puutteellinen sorkkahoito
• nautojen saatavilla ei päivittäin riittävästi juomavettä
• puutteet kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimuksen noudattamisessa

Eläinten hyvinvointituessa huomattava, että eri vuosina ehdot ovat erilaiset. Nykyisin sitoumukset 5-vuotisia. Uuteen ohjelmaan mahdollisesti tulossa 1-vuotiset sitoumukset. Hyvinvointituen ehtojen noudattaminen aiheuttaa tilalla aina lisätyötä. Hyvinvointituen ehdot ovat aina jotain ekstraa voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön päälle. Hyvinvointitukisitoumuksiin liittyvät tarkastukset tekevät ELY-keskuksen tarkastajat.

Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista

Marja Kallioniemen väitöskirja Työhyvinvointi maatiloilla - stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla esitettiin lauantaina 31.8.2013.

teksti perustuu väitöstilaisuudessa käytettyihin puheenvuoroihin ja väitöskirjatekstiin

Väitöskirjan artikkelit perustuvat kahteen aineistoon: TTL:n vuonna 2004 tekemään laajaan puhelinhaastatteluun, jossa oli yli tuhat haastateltavaa ja vuonna 2007 kerättyyn aineistoon, jossa haastateltiin ja havainnoitiin 10 maitotilojen naispuolista yrittäjää. Lisäksi on kirjallisuuteen perustuva artikkeli maatalousyrittäjän stressistä.

Stressin oireiden esiintyminen oli harvinaisempaa maataloudessa kuin muilla työssäkäyvillä. Kuitenkin noin 25 % koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin 20 %:lla oli unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia. Molemmat oireet olivat lisääntyneet verrattuna 1990-luvulla tehtyyn tutkimukseen. Ongelmat ihmissuhteissa perheessä tai tilalla olivat yksi stressin oireita lisäävä tekijä, samoin sairaus tai vamma tai se, että edellisellä kasvukaudella oli tehty yli 2 viikkoa torjunta-aineiden levittämistyötä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan stressiä aiheuttavat taloudellinen tilanne, sää, työskentelyyn liittyvät turvallisuusriskit ja lainsäädäntö ja sen muutokset.

Voimavaratekijöiksi koettiin:

• yrittäjyys
• luonnonläheisyys
• oman arjen rakentaminen

Monissa muissakin yhteyksissä on tullut esille, että ongelmat spv:ssä tai epäselvä työnjako puolisoiden välillä vähentää työhyvinvointia. Jos ihminen kokee panostavansa työhön enemmän kuin kokee saavansa siitä palkkiota (raha tai muu palkkio), alentaa se työhyvinvointia. Työntutkimuksessa oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat keskeistä työhyvinnoinnin kokemisessa.


Naisilla on maatiloilla merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin edistäjinä, yhteisöllisyyden rakentajina ja  yleensäkin kestävän maatalouden toimintatapojen edistäjinä. Pitkät välimatkat, omavaraisuuden korostaminen, kirjoittamattomat säännöt hyväksytyistä toimintatavoista ja perinteet voivat estää töiden järjestämistä halutulla tavalla muuttuneissa olosuhteissa.

Maatiloilla naisten tapaturmista 76 % tapahtuu kotieläinten hoitotöissä ja erot eri tilojen välillä ovat suuria. Tapaturmien vähäisyys yhdistettiin seuraaviin asioihin:

• luottamuksellinen suhde eläinten kanssa
• tieto eläimen luontaisesta käyttäytymisestä
• lempeät rutiinit ja kiireettömyys hoitotöissä
• navettaolosuhteet eläimelle viihtyisät ja selkeät
• eläinten luontaisen käyttäytymisen ja ihmisen ja eläinten positiivisen vuorovaikutuksen edistäminen

 Kaikenkaikkiaan siis taitavalla eläinten käsittelyllä on suuri merkitys. Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat osa vastuullista elintarviketjua.

Linkki MTT:n Tiede-julkaisuihin, josta myös tämä väitöskirja löytyy  
Well-being at work on farms in Finland : stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms, Kallioniemi Marja 2013. 

Aikaisemmin MTT:n Kasvua sarjassa julkaistu samaa aihetta käsittelevä 
Naisten näkökulma maatilan työturvallisuuteen ja hyvinvointiin, Kallioniemi Marja 2009.

Uusmaalaisilla luomutiloilla nähtyä

Huomisen hämäläinen maatila ja Maatilat menestykseen hankkeet järjestivät yhden päivän tutustumiskierroksen itäiselle Uudellemaalle pe 26.7.2013.

Kävimme Harri Laineen luomutilalla, Bosgårdin kartanossa ja Malmgårdin kartanossa.

Bosgårdin kartanon kotisivut

Bosgårdissa ollaan hyvin omavaraisia ravinteiden suhteen. Karjalle ostetaan tilan ulkopuolelta vain kivennäisiä. Kaikki muu tulee tilan sisältä. Charolais- emolehmäkarja  ja lihaksi kasvatettavat vasikat ruokitaan säilörehulla, kotoisella viljalla ja härkäpapua käytetään valkuaistäydennykseen. Kesällä eläimet laiduntavat. Tilalla on myös luonnonlaitumia. Pelloilla käytetään lannoitteena oman karjan lanta.

Jauhettua härkäpapua

Tilalla on usean vuoden ajan harjoitettu lihan suoramyyntiä. Liha on myyty pääosin valmiina paketteina, jossa on puolet jauhelihaa ja puolet paisteja ja muita arvo-osia. Nyt sukupolven vaihdoksen ja tilan yhtiöittämisen myötä toimintaa on laajennettu juhla- ja kokouspalveluihin sekä  perustettu tilalle oma myymälä. Tilalla järjestetään myös erilaisia kursseja ja tapahtumia ja tilan alueella on luontopolku.

Tilalla käytetään omalta tilalta saatavia raaka-aineita ja lähiseudun tuotteita. 

Luontopolun kyltit kertovat myös maataloustuotannosta ja alueen historiasta

Kanttipaalain ja apevaunu. Eläimet kuivitetaan oljella. Säilörehun tekee urakoitsija.

Laineen tila

Tilalla viljellään hyvin monipuolisesti eri vilja- ja valkuaiskasveja. Tilalla on vilejelyssä peltoja kahdessa eri paikassa, etäisyys vajaa 40 km. Viljelykierto rytmitetään niin, että esim. puinnit voidaan hoitaa ensin toisessa paikassa ja sitten toisessa.

Ruista kauimmaisilla lohkoilla.

Spelttiä

Rikkaäes. Tila tuo koneita ulkomailta.

Kosteikko ylläpitämässä kasviston ja linnuston monimuotoisuutta 

Tilalla kokeillaan soijan viljelyä. Viime vuonna on saatu puitavaa satoa, tänä vuonna kylvö viivästyi siemenen saannissa olleen ongelmien vuoksi ja kasvusto on vielä varsin lyhyttä.

Tilalle on valmistumassa jatkojalostus- ja suoramyyntitilat. Oman tilan tuotteita jauhetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Tavoitteena monipuolinen tuotevalikoima: herne, härkäpapu, lupiini, speltti, soija ja tavanomaiset viljat.

Malmgårdin kotisivut

    Malmgårdin linna, johon pääsee tutustumiskierrokselle ja josta osa toimii perheen kotina.  Linnassa käy kesäkautena yli 10 000 matkailijaa.Tilalla toimii myös panimo.

Emmer on muinaisvehnää. Tilalla suositaan vanhoja viljoja.

Molemmat kasvinviljelytilat pitivät luomuviljelyssä tärkeänä rikkakasvien torjunnan onnistumista ja oikea-aikaisia viljelytoimenpiteitä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää juuririkkakasvien torjuntaan.

Kaikki kolme tilaa olivat löytäneet oman tapansa toimia ja noudattivat valitsemaansa strategiaa sekä hyödynsivät olemassa olevia vahvuuksia.