Metsälammen laamat hurmasivat Avoimet maatilat -päivänä

Lauantain helteinen sää helli Avoimet maatilat -päivän vieraita 14.7.2018. Marjatiloilla kävijämäärät pysyivät lähes samoina kuin normaalina sesonkiaikana yleensäkin, mutta eläintiloilla riitti vilskettä sitäkin enemmän. Erityisesti lapsiperheet suunnistivat niille tiloille, joissa oli vähintäänkin lehmiä rapsuteltavaksi.
 
Koveron tilalla Hattulan Pekolassa olivat kuitenkin pääosassa ihan muut eläimet kuin lehmät. Laama- ja kasvinviljelytilalla oli aamupäivällä jo puoli kahdentoista aikaan saavutettu sama kävijämäärä kuin viime vuonna Avoimet maatilat päivänä.
– Olimme mukana ensimmäistä kertaa viime vuonna ja silloin meillä kävi 50–60 vierasta. Tänä vuonna sana on kiirinyt paremmin ja vieraita on ollut jo ensimmäisen tunnin aikana saman verran kuin viime vuonna, kertoi tilan emäntä Pia Kekkonen.
Hänen mielestään on tärkeä avata maatilojen veräjät yleisölle kerran vuodessa, jotta vieraat uskaltavat tulla käymään tilalla. Hän haluaa olla kertomassa kuluttajille, miten Suomessa viljaa tuotetaan ja eläimiä kasvatetaan. Avoimien ovien päivän merkitys on kasvanut, sillä nykyään kaikilla suomalaisilla ei enää itsestään selvästi ole sukulaisia maatilallisina.
Metsälammen laamoja voi käydä katsomassa milloin vain, jos vain soittaa ja sopii asiasta etukäteen. Mutta yhteydenottoja tulee harvakseltaan. Pia Kekkonen arvelee, että ihmiset arastelevat ottaa yhteyttä.
– Siksi tällainen päivä on tosi hyvä järjestää, hän toteaa.

Koveron tilalla Hattulan Pekolassa Metsälammen laamat odottelivat vieraita.

Metsälammen laamat ovat villalaamoja. Ne keritään kerran vuodessa, jotta niiden olisi helpompi olla kesähelteillä. Villalle ei tosin vielä ole keksitty järkevää käyttötarkoitusta. Villan kehrääminen langaksi kun on Suomessa kallista.
Tilalla on yhteensä kaksi urosta ja neljä emää. Laaman jälkeläistä kutsutaan vasaksi. Toisin kuin yleensä luullaan, laamat ovat erittäin rauhallisia, lempeitä ja uteliaita eläimiä.
Niillä on myös kova vahtimisvietti, joten niitä käytetään Etelä-Amerikassa muun muassa lammaspaimenina. Ne ovat myös erittäin oppivaisia ja nokkelia, ja Euroopassa niiden kanssa kilpaillaan yhteistyökyvyssä, notkeudessa ja tarkkuudessa koirien agilityn tapaan.

Nuori orhi, Lucas keskittyy syömään, mutta Laralla on aikaa seurustella emäntä Pia Kekkosen kanssa. Taustalla näkyy Julia-emä.

– Kasvatamme laamoja eloon, usein ne menevät lemmikeiksi tai terapiaeläimiksi. Olemme itsekin vierailleet laamojen kanssa vanhusten luona Pappilanniemessä, Pia Kekkonen kertoo.
Kysymys, johon laamankasvattaja saa useimmin vastata, on kysymys sylkemisestä. Monelle Tintti-sarjakuvia lukeneelle on jäänyt käsitys, että laamat sylkevät helposti ihmistä päin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Nämä eivät sylje ihmisiä naamaan. Laamat ovat todella kilttejä ja rauhallisia. Joskus niille saattaa tulla vähän keskinäistä kärhämää ruokakupilla, silloin toinen saattaa aloittaa sylkemisen ja kohta loppuu kummaltakin syöminen. Laaman sylki on pahanhajuista vatsanestettä, kertoo Pia Kekkonen.

Laamat kiinnostivat Avoimet maatilat -päivänä. Yleisöä tuli ensimmäisen puolituntisen aikana yhtä paljon kuin viime vuonna koko päivän aikana.

Koveron tilalla on kasvatettu laamoja vuodesta 2010. Laamojen pitäminen alkoi, kun tilalla mietittiin jotain tavanomaisia eläimiä eksoottisempaa lajia kasvatettavaksi. Vehnän, ohran, kauran ja öljykasvien viljelyn lisäksi tilan isäntä Eero Kovero vie pieniä ryhmiä Yhdysvaltoihin tutustumaan paikallisten viljelijöiden elämään.
– Järjestämäni matkat eivät ole mitä tahansa turistimatkailua, vaan lähdemme pienellä, maksimissaan 10 hengen ryhmällä kiertämään amerikkalaisten tuttavieni maatiloja. Tapaamme heitä heidän kodeissaan, näemme miten siellä eletään ja tehdään työtä. En ihannoi Amerikkaa, mutta meillä olisi silti paljon opittavaa amerikkalaisilta. He ovat avoimempia ihmisinä ja ylpeitä omasta tekemisestään, Eero Kovero kertoo.
Avoimet maatilat -päivänä Metsälammentilan pihamaalla oli näytteillä maataloustöiden tekemiseen liittyvää kalustoa sekä isännän ja emännän harrasteajoneuvoja Citroénista Buickiin. Avoinna oli myös aittamuseo, jossa oli esillä vanhaa maatalouteen liittyvää esineistöä.
Pihalla grillattiin makkaroita ja ladossa oli tarjolla mehua ja kahvia vapaaehtoista kahvi- ja makkararahaa vastaan. Myynnissä oli myös Pian laaman villoista askartelemia karvamatoja.

Koveron tilalla sai kokeilla myös miltä tuntuu istua traktorin tai leikkuupuimurin pukilla. Esillä oli myös isäntäparin harrasteajoneuvoja.

Teksti ja kuvat:
Susanna Mattila, freelancetoimittaja/päätoimittaja, www.lammille.fi